perjantai 28. syyskuuta 2012

148 päivää.

Äitini tuli käymään kylässä, hän saapui Suomesta maanantai-iltana. Tämä sai minut ajattelemaan kotimaata huomattavasti enemmän. Emme ole vielä tehneet perheen kesken 100% varmaa päätöstä Suomeen palaamisesta, mutta tilanne näyttää tällä hetkellä siltä, että kun sopimukseni päättyy, niin palaamme. Tämä on alunpitäenkin ollut ns. default-vaihtoehto. Sopimuksestani on jäljellä tänään hieman yli 150 päivää, mutta käyttämättömien lomien ja vuokrasopimuksen tarkastuspäivän perusteella muodostamani "paras arvio" Suomeen paluulle on 148 päivää tänään.

Olemme olleet täällä tropiikissa tänään 211 päivää, joten puoliväli on ohitettu. Reissun kokonaiskestoksi jäisi tällöin 359 päivää, eli hieman alle viikon vajaa vuosi.

Jos olen ihan täysin rehellinen, niin palaisin mielelläni kotiin jo tänään. Kun olen maininnut halustani palata Suomeen, moni on kysynyt, että "mitä vikaa Singaporessa on?" Mielestäni kysymys on aivan vino. Singaporessa on varmaan moniakin vikoja, niin on Suomessakin, mutta halu palata kotiin ei redusoidu nykyisen olinpaikkani ja Suomen vertailuun "vikojen" ja hyvien puolien suhteen, vaan kyse on pitkälti tunteesta. Toki voin sivuuttaa omat tunteeni ja ottaa tarkasteluun vain joitain ns objektiivisia mittareita. En kuitenkaan voi sivuuttaa esimerkiksi lasteni tunteita, ja kaikesta päätellen, heille on selvää että he haluavat Suomeen.

Kävimme eilen Sentosalla siten, että kiipesimme Mount Faberille, ja otimme sieltä köysiratavaunun Sentosalle. Maisemat olivat miellyttävät, ja ilma oli todella otollinen. Ulkoilman lämpötila oli ehkä 28 Celsiusta ja tuuli oli sen verran voimakas että melko suuresta kosteudesta huolimatta kosteus pääsi haihtumaan iholta, eivätkä vaatteet liimautuneet ihoon kiinni.

Köysiradan pääteaseman yhteydessä on matkamuistomyymälä. Mielenkiintoisen asiasta tekee se, että myymälä on hiljattain muuttunut lähinnä Angry Birds- oheistuotekaupaksi. Koko köysirataa mainostetaan Angry Birds- teemalla ja vaunuissa soi Angry Birds- tunnusmusiikki. Tämä oli jotenkin rasittavaa, vaikka sinänsä olen aivan mielissäni että suomalainen brändi (jolle olen toki alkanut jo muodostaa hienoista allergiaa) on näin vahva. En ota kantaa tässä ilmiön taloudelliseen tai muuhunkaan puoleen. Tunnen jonkinlaista sen kummemmin tarkentumatonta "kansallista ylpeyttä" suomalaisesta tavaramerkistä, siinä kaikki. Ehkä jotain mitä Nokia herätti ihmisissä vielä vajaa 10 vuotta sitten.

Olen oppinut täällä nyt reilun puolen vuoden aikana kohtuullisen paljon. Ensinnäkin, ihan käytännön taitona, olen opetellut C#-ohjelmointia ja VisualStudion käyttöä. En voi väittää pitäväni siitä, enkä voi väittää "osaavani" kovin hyvin, mutta pystyn kyllä tuottamaan työkaluun koodia sen verran että voin väittää sillä jotain nyt tehneeni. Toiseksi, olen joutunut perehtymään aika-automaattien teoriaan, mikä on ollut mielenkiintoista, jos kohta hienoinen pettymys. Kompositionaalisuuden ja abstraktioiden kysymykset ovat olleetkin pinnallisempia kuin kuvittelin, mikä toisaalta ei minua yllätä. (So, olen yllättänyt, mutta en ole "meta-yllättynyt" eli yllättänyt siitä että odotukseni olivat väärät...)



3 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Kuulostaa kulttuurishokin oireilta. Minulla on ollut kulttuurishokki joka kerta ulkomaille muuttaessa, ja niitä kertoja alkaa olla jo aika monta plakkarissa. Vuoden kohdalla kulttuurishokki on usein jo ohi, ja paluu ei näytä yhtä varmalta.

H-baari kirjoitti...

"Olen oppinut täällä nyt reilun puolen vuoden aikana kohtuullisen paljon. Ensinnäkin, ihan käytännön taitona, olen opetellut C#-ohjelmointia ja VisualStudion käyttöä. En voi väittää pitäväni siitä, enkä voi väittää "osaavani" kovin hyvin, mutta pystyn kyllä tuottamaan työkaluun koodia sen verran että voin väittää sillä jotain nyt tehneeni."

Onko mitään vinkkejä oppimiseen? Pitäisi opetella molempia, siis kieltä ja IDE:ä. Aika vähän käytännön ohjelmointitaitoja pohjalla.

Tiedemies kirjoitti...

IDE:stä en voi väittää paljoakaan tietäväni. Käyttöliittymä on ihan ok ja asensin joitain työkavereiden suosittelemia plug-ineja. Kyllä ihan ne perusvaroitukset siis parantaa koodin laatua ja vähentää virheitä huimasti, mutta jotain arkkitehtuurin kanssa puljaamista en oikein hallitse, kun oma koodini on kehittyneempien algoritmien koodausta.