keskiviikko 22. elokuuta 2012

Peak Oil Revisited.

Useimmat ilmiöt, joilla on todellisuudessa tai (mikä tavallisempaa) jossain ideologisissa kuvitelmissa merkittäviä poliittisia, yhteiskunnallisia, tai sosiaalisia implikaatioita, muodostuvat usein kiistanalaisiksi. Tarkoitan tällä sitä, että riippumatta ilmiön luonteesta näin ikäänkuin intersubjektiivisena todellisuutena, ilmiön nimestä tulee helposti toteemi tai kirosana, riippuen yhteydestä ja siitä miten ilmiöön sattuu suhtautumaan.

Peak Oil viittaa nimenä Hubbertin havaintoon, jonka mukaan kunkin öljylähteen tuotanto noudattelee karkeastiottaen gaussin käyrää ajan yli; tuotantomäärät nousevat, tuotantohuippu saavutetaan, ja sen jälkeen tuotanto laskee suunnilleen samalla tavalla kuin nousikin. Stokastiset variaatiot, kun tuotanto on peräisin useista lähteistä, tuottavat sitä enemmän tasamuotoisen tuotantokäyrän mitä laajemmin asiaa tarkastellaan.

Tämä ilmiö on tietenkin tosiasia, joka seuraa muutamasta melko yksinkertaisesti geologisesta tosiasiasta; kussakin öljylähteessä on rajallinen määrä öljyä, niitä on rajallinen määrä, ja pumppaamisen helppous riippuu siitä, paljonko lähteessä on öljyä jäljellä. Itse ilmiö on suunnilleen yhtä "kiistanalainen" kuin se että jos heitetään sataa noppaa, ja lasketaan silmäluvut yhteen, tämä luku on melko lähellä lukua 350. Se voi joskus olla ehkä alle 300 ja joskus yli 400, mutta se on jo melko harvinaista.

Poliittisesti kiistanalaisen ilmiöstä tekee lähinnä se, että jotkut ovat menneet jonkinlaiseen paniikkiin siitä, että tuotantohuippu ennenpitkää saavutetaan. Tämä paniikki, jota voi nimittää alarmismiksi, saa ihmiset helposti esittämään erilaisia poliittisia vaatimuksia. Sivuutan ne, koska vaatimuksille ei ole paljoakaan perusteita. Ensinnäkin, nykyisellä hinnalla öljyhiekan ja vastaavien tuotantomuotojen hyödyntäminen on kaupallisesti kannattavaa, mikä tarkoittaa että tuotantohuippu siirtyy. Toiseksi, nykyisellä hinnalla muunlaiset substituutit ovat alkaneet vaikuttaa houkuttelevammilta. Tuotanto siis pikemminkin tasoittuu: Se ei nouse kovin rajusti, koska epäkonventionaaliset lähteet ovat vain marginaalisesti kannattavia, mutta se ei myöskään laske, koska konventionaaliset lähteet todellakin ehtyvät.

Kaiken tämän lisäksi öljyn kulutus on länsimaissa jo laskussa. Tämä on aivan normaali ja ilmeinen markkinamekanismin välittämä toiminta: kun hinta uhkaa nousta, aletaan tuotetta korvata siellä missä korvaaminen on halvinta. Öljyä ei hintansa takia juurikaan kannata esimerkiksi käyttää massiivisessa sähköntuotannossa, mutta autoihin ja lentokoneisiin ei (toistaiseksi) ole (halpoja) korvaavia vaihtoehtoja.

Elämme siis sopeutumisvaihetta, jossa halvan öljyn tuotanto hiipuu. Halva, helposti maasta pumpattavan öljyn tuotantohuippu todennäköisesti on jossain näillä main, ehkä se meni jo, ehkä se on ensi vuonna tms, mutta se ei tule näkymään mitenkään dramaattisesti. Öljy kallistuu kyllä edelleen; teoriassa, jos markkinoilla on edes rajoitetusti rationaaliset odotukset pitkän aikavälin tuotannosta ja kulutuksesta, sen hinta nousee suunnilleen tahtia reaalikorko + inflaatio. Hetkelliset heilahtelut maailmantaloudessa tietysti vaikuttavat, koska öljyn varastoiminen maksaa jonkin verran.

Pääsääntöisesti näissä asioissa julkiseen keskusteluun ja "kiistoihin" on kaksi suhtautumistapaa, joista parempien nimitysten puutteessa käytän nimityksiä "vasemmistolaiseksi" ja "oikeistolaiseksi". Ensimmäinen aliarvioi markkinamekanismin toiminnan täysin, keskittyy ilmeiseen tosiasiaan, mutta arvioi sosiaaliset vaikutukset täysin pieleen. Jälkimmäinen taas yksinkertaisesti sivuuttaa tosiasiat ja usein jopa väittää että ne ovat epätosia. Kun kirjoitin aiemmin "oikeiston petoksesta", viittaan siihen taas tässä kohtaa. Useimmiten "vasemmistolainen" lähestymistapa on hölmö tai lapsellinen. Mutta "Oikeistolainen" lähestymistapa on mielisairas, tai pahempaa.

4 kommenttia:

Tomi kirjoitti...

Öljyhuippu on kenties siinä mielessä saavutettu, että maailman öljytuotanto tuskin enää suuresti enää kasvaa.

Suurimmat esiintymät ovat arabimaissa, ja niiden koosta ei ole tarkkaa tietoa, vain näiden maiden omat ilmoitukset. Missään nimessä näiden maiden edun nimissä ei ole hyvä ilmoittaa öljyvarojen ehtyvän.

Norjan öljytuotanto on laskenut lähes 10 vuotta, ja osoittaa hiipumisen merkkejä. Toki Norjalaiset löysivät vastikään suuren esiintymän, joka kasvattamaan Norjan öljyntuotantoa tulevaisuudessa.

Suuria öljyvarantoja voi olla merien pohjissa ja varsinkin napa-alueilla. Nyt meillä ei ole kunnon tekniikkaa näiden varojen hyödyntämiseen.

AuvoT kirjoitti...

Öljy tuo nyt noin 35-40% maailman energiasta. Vaikuttaa vähän epätodennököiseltä että öljyhiekat korvaisivat nykyistä tuotantoa kovin paljon, niiden ympäristövaikutukset ovat niin kovat.

"Muunlaiset substituutit" ovat valitettavasti vielä varsin pieniä eivätkä nouse niin nopeasti mitä öljy laskee.

Yhteenlaskien, vaikuttaa erittäin todennäköiseltä että maailman energiansaanti tulee laskemaan tulevaisuudessa - ja hinta edelleen nousemaan. Sillä tulee olemaan "mielenkiintoisia" seurauksia ruuan hintaan ja muuhunkin tuotantoon, ja edelleen yhteiskuntiin.

Eli energiantuotannon nettoenergia laskee (EROEI) millä on vaikutusta siihen millaisen yhteiskunnan "se luo / mahdollistaa". Alan tutkimus on vielä aika lapsenkengissä, mutta olemme etuoikeutettuja - tutkimusmielessä, ehkemme muissa aspekteissa - tulemme näkemään reaalimaailman koetilanteen ko aiheesta.

Jukka Aakula kirjoitti...

Fossiiliset polttoaineet eivät ehdi loppua ennen kuin hiilidioksidipitoisuus ilmakehässä on noussut 0,076:een prosenttiin mikä käsittääkseni merkitsee jo melkoista ekokatastrofia. Lähde: Maailmanpankin ex-pääekonomisti professori Sir Nicholas Sternin selvitys.

Alarmismi on minusta varsin perusteltu näkemys. En ole alarmistinen sen suhteen että vaikkapa 5 miljardia ihmistä kuolee nälkään koska se ei valtavasti oikeastaan liikuta minua vaan sen takia että ihminen tappaa isoista nisäkkäistä eläinlajeista sukupuuttoon.

Tiedemies kirjoitti...

Minä en ole edes isoista nisäkkäistä huolissani. Unohtakaa ihmiset ja edes nisäkkäät: nisäkäslajeja on vähän verrattuna esimerkiksi sademetsien hyönteisiin.

Myös korallit ovat hiilidioksidipitoisuuden vuoksi kuolemassa.

Peak Oilin ongelma ei ole energian loppuminen tai edes sen hinnan nouseminen sinänsä, vaan pikemminkin se, että se kiihdyttää kivihiilen käyttöä.