tiistai 4. lokakuuta 2011

Luonnon Rajalla.

Fysiikan Nobel meni tänä vuonna näköjään "pimeälle energialle", eli siis käytännössä tahoille, jotka havaitsivat että maailmankaikkeus laajentuu kiihtyvästi. Tämän lisäksi on siis se toinen pimeä juttu, eli "pimeä materia", joka kosmisessa mittakaavassa on häiritsemässä yleisen suhteellisuusteorian hyväkäytöksisyyttä.

Moni ymmärtää usein naturalismin ja tieteellisen maailmankuvan niin, että jokin partikulaarinen käsitys sitoo sitä. Esimerkiksi niin, että koska (muulla tavalla) parhaat tunnetut teoriat eivät kykene selittämään näitä ilmiöitä, vika on naturalismissa sinänsä, ja että tässä yhteydessä tulisi hetimiten hyväksyä yliluonnollinen selitys asialle. Yliluonnolinen on kuitenkin käsitekategoria, joka ei itseasiassa selitä mitään. Sensijaan se on blanko, jolla yritetään todeta, että keskustelu asiasta, ja ennenkaikkea jo kaikki yritykset selvittää mistä on kyse, ovat tuhoontuomittuja.

Naturalismi sensijaan tarkoittaa sitä, että mitään yliluonnollista selitystä ei yksinkertaisesti ole. Se ei tietenkään tarkoita, että luonnontiede kykenisi juuri sillä hetkellä (tai millään muullakaan hetkellä) tarjoamaan jonkin selityksen johonkin partikulaariseen ongelmaan. Mutta kun sähköisku sai sammakon raajan nykimään 1700-luvulla, ei syy ollut siinä, että jotain yliluonnollista eli selittämätöntä ja mahdotonta tuntea ja selittää, olisi tapahtunut. Sähkön luonne on toki vieläkin osin epäselvä, mutta ne mekanismit, joiden kautta sammakonreiden nykiminen saadaan aikaan, tunnetaan jo varsin hyvin.

Jos meillä on jääkaappi, ja kysymme, onko siellä lohi, "yliluonnollinen" selitys on, että emme voi tietää (tai aivan on, jos vastaaja on lohisti, tai aivan varmasti ei ole, jos vastaaja on alohisti). Naturalistinen vastaus on, että avaamalla jääkaappi asia selviää. Jos se on lukossa, pitää ensin etsiä lukkoon sopiva avain. Jos sitä ei saa muuten auki, niin oveen porataan reikä, jne. Tässä vaiheessa syytetään naturalistia luonnollisesti "ylimielisyydestä", ja siitä, miten tämä "leikkii jumalaa" yrittäessään selvittää lohen salaisuutta, joka on jo tarkoitettu mysteeriksi.

Huomautan tässä, että naturalismi ei ole kytköksissä niinkään uskonnollisiin vakaumuksiin tai niiden puutteeseen. En esitä, että naturalismi kykenee vastaamaan kaikkeen, tai sulkemaan pois kaikki ihmistä askarruttavat avoimet kysymykset.

22 kommenttia:

Tomi kirjoitti...

Pimeässä materiassa ei ole muuta ongelmaa fysiikan kannalta kuin se, että emme tiedä mitä se on.
Tiedämme suorista havainnoasta, että sitä on olemassa.

Pimeä energia, joka on tyhjiön energia, on ongelmallinen, YST:ssä se on vain hitusen nollasta poikkeava (Einsteinin vakio), kvanttikenttäteorioissa se on ääretön. Havainnot viittaavat pieneen nollasta poikkeavaan arvoon.

Tomi kirjoitti...

Minusta tuntuu, että metadologisen naturalismin kriitikot ymmärtävät naturalismin tahalleen väärin.
He eivät voi hyksyä sitä, koska haluavat nähdä yliluonnollisen toimijan luonnossa.

Juha Kettunen kirjoitti...

Jos meillä on jääkaappi, ja kysymme, onko siellä lohi, "yliluonnollinen" selitys on, että emme voi tietää (tai aivan on, jos vastaaja on lohisti, tai aivan varmasti ei ole, jos vastaaja on alohisti). ...

Word. Mutta selitäpä lohisteille, niin jo kuolemantuomiota pukkaa.

Juha Kettunen kirjoitti...

Naturalismi sensijaan tarkoittaa sitä, että mitään yliluonnollista selitystä ei yksinkertaisesti ole.

On ironista, että minulle selvisi taannoin Salaisia kansioita (The X-Files) katsellessa se, että tämä on paitsi riittävä myöskin paras tapa pukea asia sanoiksi.

Tiedemies kirjoitti...

Tomi, kuten tiedät, pimeän aineen olemassaolo "tiedetään" siitä, että galaksien tms. painovoima on suurempi kuin niiden massa antaa ymmärtää. Itsekin pidän pimeän aineen olemassaoloa todennäköisenä, mutta on myös mahdollista havaintojen valossa, että painovoima ei käyttäydy suurilla etäisyyksillä niinkuin YST sanoo. Siis, YST voi olla väärä gravitaation teoria, siitäkin huolimatta, että se lokaalisti on hurjan tarkka, vähän samaan tapaan kuin klassinen mekaniikka on väärä teoria kun gravitaatio on riittävän suuri, vaikka se lokaalisti on hyvin tarkka.

Minusta on kokolailla selvää, että jos jokin teoria kykenee selittämään yhtä aikaa samat asiat kuin kvanttikenttäteoriat ja YST, sekä näiden kannalta ongelmalliset havainnot, se voi aivan hyvin olla siinä määrin erilainen, että esimerkiksi pimeän materian kohdalla selitys onkin eri kuin se, mitä nyt metsästetään.

Tiedemies kirjoitti...

Tarkennoksena yllä: siis galaksien tms. massa on gravitaatiovaikutusten perusteella suurempi kuin se kirkkauden tms. perusteella näyttäisi olevan, eli siellä on selvästi jotain, mikä painaa, mutta mikä ei loista niinkuin tähdet, olettaen että gravitaatio käyttäytyy samalla tavalla kaikkialla. Tämä oletus on mielekäs ja luonnollinen, mutta se voi olla joltain osin väärä. Puhumme kuitenkin kosmisista etäisyyksistä.

Juha Kettunen kirjoitti...

Jos meillä on jääkaappi, ja kysymme, onko siellä lohi ...

Sitten tässä on vielä sellainen aspekti, että koska luonteeltaan joustava luonnollinen kieli mahdollistaa sellaiset syntaktisesti oikeelliset mutta semanttisesti mielettömät tai triviaalit kysymykset kuin "Miksi jääkaappi on olemassa?" tai "Jos jääkaappi loi lohen niin kuka loi jääkaapin?", niin joittenkin ihmisten aivot jäävät jumiin pohtimaan näitä kysymyksiä vaikka koko loppuelämänsä ajaksi. Heille ei koskaan aukea, että luonnollinen kieli mahdolistaa itse asiassa kosmologiaa tai ihmisen hahmotuskykyä laajemman kysymysjoukon. Tätä jengiä sitten pidetään jotenkin suuressa arvossa ja mielipuolisimmillekin lohipohdinnoille sallitaan käyttäytymistä, joka missä tahansa muussa kysymyksessä johtaisi pakkohoitoon. Samaan aikaan toisaalla pohditaan vakavissaan, voiko alohisteissa olla moraalia lainkaan, sopivatko alohistit hoitamaan julkisia tehtäviä tai jopa pitäisikö alohistit teloittaa kohdattaessa.

[/rant]

Tiedemies kirjoitti...

Juha, jotenkin näin.

Osittain juuri tuon semanttisen näkökulman vuoksi en halua tehdä tästä kuitenkaan vastakkainasettelua akselilla uskonto-naturalismi. Ajattelen jotenkin, Einsteinia mukaillen, että siinä määrin kun uskonnolliset väittämät koskevat (naturalistista) todellisuutta, ne ovat mielettömiä ja siinä määrin kun ne ovat mielekkäitä, ne eivät koske (naturalistista) todellisuutta.

Jotkut syntaktisesti mielekkäät, mutta empiirisesti tms. "mielettömät" pohdinnat eivät ole mielettömiä sanan sellaisessa merkityksessä että käsitys niiden sisällöstä olisi täysin epärelevantti sen kannalta, miten esimerkiksi ihmiset toimivat, koska ihmiset antavat niille merkityksiä.

Tätä voi verrata vaikka moottoripyöräjengien tunnuksiin. tai vaikka liikennevaloihin. Niiden merkitys on puhtaasti sosiaalinen, niillä ei itsellään ole mitään viittaussuhdetta todellisuuteen, mutta niitä noudatetaan silti. Tällä tasolla operoiviin merkityksiin ei naturalismi varsinaisesti ota kantaa, enkä siis minäkään ota tässä yhteydessä kantaa, vaikka olenkin Juhan kanssa samaa mieltä siitä mielettömyydestä, joka hänenkin antamiin esimerkkeihinsä liittyy.

Tomi kirjoitti...
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
Tomi kirjoitti...

TM, galaksien rotaatiokäyrät eivät vastaa näkyvän aineen massajakaumaa. Samoin galaksitörmäykset käyttäytyvät siten, että galakseissa olisi ekstramassaa.
Pimeä aine ei näytä vuorovaikuttavan sähkömagneettisesti, joten sitä ei voi nähdä. Pimeä voisi olla neutriinoja tai jotain muuta.

Tietenkin on mahdollista, että gravitaatio olisi skaalariippuvainen, mutta tästä ei ole suoria todisteita.

Tiedemies kirjoitti...

Tomi, juuri tuota tarkoitin. Ainoat asiat, joita voimme "suoraan" havaita ovat käytännössä arkitason sähkömagneettisen vuorovaikutuksen seurausta. Neutriinojakin voidaan havaita vain silloin kun niiden vuorovaikutus atomien kanssa saa aikaan kerrannaisvaikutuksena ionisoitumisia jne.

Gravitaatiosta on kovin vähän mittauksia, esimerkiksi gravitaatioaaltoja on erittäin hankala havaita. Sen vaikutus tietysti nähdään lokaalisti, vaikka nyt maan vetovoiman ja vuorovesien, jne vaikutuksina, ja YST näkyy kyllä kellojen käyttäytymisessä maan pinnalla contra kiertoradalla, ja vieläpä hyvin tarkkaan. Mutta tämäpä on juuri se ihmeellinen asia, eli miksi sitä massaa ei ole tässä mittakaavassa havaittu, vaan ainoastaan galaktisessa mittakaavassa.

Tiedemies kirjoitti...

En siis yritä edes viitata siihen, että YST on väärä tms, vaan esitän vain, että on mahdollista että se on puutteellinen. Ihan varmaa se on, että se on hyvin tarkalleen oikea maapallon ympäristössä.

Tomi kirjoitti...

TM, tiedämme, että YTS on vain suuren skaalan ja matala energian approksimaatio. Sen kvantittaminen ei ole onnistunut tyydyttävästi, joten se ei ole oikea mikroskooppinen kuvaus gravitaatiosta.

Gravitaation tutkimista vaikeuttaa sen heikkous. Se on hyvin paljon heikompi kuin muut vuorovaikutukset.

Blind kirjoitti...

Onko tämä nyt sitten kannanotto naturalistien puolesta?

Gc kirjoitti...

Yllätyin, että tästä annettiin nobeleita. Toisaalta tässä on havaintoja takana. Einstein ei aikanaan saanut nobelia suhteellisuusteoriasta. Ei joku akatemia voi välittämästi tietää onko joku teoria oikea.
Minä arvostan akatemian kovaa linjaa.
Säiteoreetikoile ei ainakaan nobeleita, ennen kuin on havaintoa pöydässä.

Tomi kirjoitti...

Gc, säännöissä taitaa lukea, että tulokset täytyy olla kokeellisesti vahvistettuja. Eli pelkästä teoriasta ei voi saada nobelia.

Gc kirjoitti...

Gravitaatioaaltoja ei ole havaittu suoraan. Joku tähtipari, jossa toinen pyörii nopeaa toisen (neutronitähti) energian menetyksestä sen voi havaita epäsuorasti ja havainnot vastaavat gravitaatioaalto teoriaa. Klassisesti tälläinen systeemi (kuten maa-aurinko pari) menettää energiaa, koska suunnanmuutokset ellipsiradalla tarkoittaa kiihtyvyyttä ja siten voimia energiaa jne. En osaa Y-suhteellisuusteoriaa, joten en ole varma miten asiat siinä on.
Suomessa muistaakseni Syksy Räsänen etsii vaihtoehtois(ia)ta selitystä pimeälle aineelle ja/tai energialle.

Tomi kirjoitti...

Gc, mallit joissa ei ole pimeää energiaa ovat periaatteiltaan yksinkertaisia.
Niissä vain luovutaan standardikosmologian homogeenisyysoletuksesta. Niissä meidän galaksimme sijaitsee jonkinlaisessa lokaalissa tihentymässä.

Tiedemies kirjoitti...

Ei tämä ole kannanotto, vaan kuvaus naturalismista.

Tällaisista asioista väiteltäessä on usein tapana "vastustaa" jotakin maailmankuvaa esittämällä väitteitä siitä, mitä vastustettava maailmankuva tarkoittaa. Nämä väitteet ovat tietenkin yleensä puhdasta valehtelua.

Naturalismi tai ns. tieteellinen maailmankatsomus on erä tällainen käsitys. Siitä esimerkiksi valehdellaan, että se kaatuu tai seisoo jonkin partikulaarisen teorian mukana, koska jos jokin tieteen käsitys korvautuu uudella käsityksellä, vanha oli väärä. Tämä on tietenkin abstraktiorikko ja muutenkin täysin joko järjetöntä tai epärehellistä. Tieteen konsensus tms. edustaa yleisestiottaen parasta senhetkistä arvausta siitä, miten asiat ovat.

Suurin osa näistä arvauksista ajan oloon tarkentuu tai tulee jopa osoitetuksi vääräksi. Tätä taas pidetään jotenkin ko. maailmankuvan heikkoutena. Ikäänkuin se, että valitsee jonkin käsityksen, ja pitäytyy siinä vaikka evidenssi sanoisi mitä, tekisi siitä jotenkin "todemman". Tai ikäänkuin pitäytyminen väittämissä, jotka eivät edes koske mitään havaittavaa todellisuutta, antaisi jotain relevanttia tietoa.

MariaK kirjoitti...

Tiedemies: Ei tämä ole kannanotto, vaan kuvaus naturalismista.

Voisiko tuota naturalismia kuvata jotenkin muuten kuin sen kautta, mitä se ei ole? Kirjoituksesi vaikuttaa olevan pikemminkin reaktio näihin:

Tällaisista asioista väiteltäessä on usein tapana "vastustaa" jotakin maailmankuvaa esittämällä väitteitä siitä, mitä vastustettava maailmankuva tarkoittaa. Nämä väitteet ovat tietenkin yleensä puhdasta valehtelua.

Sen lisäksi päädyt itsekin tavallaan käyttämään tuota strategiaa, kun lähdet esittelemään käsityksiäsi siitä, mitä yliluonnolliset uskomukset ovat.

Nyt lähden fidelohistisesti kauppaan ostamaan lohta, vaikka olen aika agnostinen sen suhteen, mitä kalatiskiltä löytyy, ennen kuin tulen sinne ja voin naturalistisesti tarkistaa.

Tiedemies kirjoitti...

En jaksa vääntää asiasta sen kummemmin. Naturalismin idea on yksinkertaisesti se, että kaikki mielekkäät selitykset ovat ns. luonnollisia selityksiä. Ei tässä suhteessa sitä tarvitse verrata mihinkään eikä puolustaa miltään.

On kuitenkin syytä todeta, että tälle on yleinen vastaväite se, että "tiede ei kykene selittämään kaikkea". Tämä varmasti on totta, mutta se ei ole väite naturalismia vastaan. Jos sen väitetään olevan vastaväite naturalismille, esitetään samalla epätosi väite naturalismista.

Esimerkiksi väite, jonka mukaan homeopatia "saattaa toimia, koska tiede ei kykene selittämään kaikkea" on tällainen. Kun toimimiselle pitää saada ensin joku operationaalinen määritelmä; yleensä sellaisena pidetään kaksoissokkokoetta, mutta siinä mielessä homeopatia ei toimi, piste.

Jos joku postuloi jonkin muun toimimisen tavan, sen voi varmasti esittää myös niin, että joku voi siitä varmistua. Sen sijaan väite, että se kyllä toimii, kunhan kukaan ei tilastoi sitä, on kyllä jo ns. yliluonnollinen selitys, koska se ei edes yritä postuloida mitään sellaista keinoa, josta joku voisi varmistua.

Naturalismi koskee kuitenkin vain "tämänpuoleisia" väittämiä, joten se ei sano yhtään mitään mistään sellaisesta, joka on "tuonpuoleista", siis jo valmiiksi postuloitu operationaalisen ja havaittavan todellisuuden tuolle puolelle. Esimerkiksi väite "rukoileminen parantaa syövän" on tämänpuoleinen, yliluonnollisen selityksen postuloiva väite, mutta "rukoileminen pelastaa sielun" ei ole, koska jälkimmäinen ei naturalistisessa viitekehyksessä yksinkertaisesti tarkoita mitään.

Se, tarkoittaako se jotain jossakin muussa viitekehyksessä, on tietenkin kysymys, johon naturalismi ei ota kantaa.

Mikko kirjoitti...

Schrödingerin kissa jääkaapissa syö sen lohen.