perjantai 11. helmikuuta 2011

Sananen demokratiasta.

[Laitan poikkeuksellisesti kiisteen alkuun, koska olen huomannut että pakinoiminen on vaikeaa. Pilkkaan tässä lähinnä kaikenlaisia jäykkiä asenteita, en tekstissä käsiteltyjä ihmisryhmiä.]

Päätin, etten aio tulevissa vaaleissa äänestää naisehdokasta. Päätökseni ei perustu siihen, että naisehdokkaissa olisi jotain vikaa, tai että pitäisin naisia huonompina päättäjinä. Kyse on protestista medialle. Ilmaisen tämän ääneen - se on oikeastaan tärkeämpi kuin mikään äänestyspäätös - protestina kahdelle ilmiölle.

Ensimmäinen protestoimani asia on se, että henkilöä, joka julkisesti kehottaa äänestämään naisehdokkaita, tai sanoo, että naisten äänestäminen on jonkun "velvollisuus", ei pidetä mitenkään yleisestiottaen vinksahtaneena tai seksistisenä. Jos ilmaisee päinvastaisen mielipiteen, on kuitenkin misogyyni, sovinisti, seksisti ja vaikka mitä. Tämän vuoksi siis en ilmaise niinkään sitä, että aikoisin äänestää miestä; en vain aio äänestää naista.

Toinen protestoimani asia on se, että jälleen kerran eilen lyötiin mediassa kovaäänisesti rumpua siitä, miten "naisen euro on 81 senttiä", ja haasteltava asiantuntija selitti täysin vailla sarkasmia, miten tämä ero johtuu siitä, että yksityisellä sektorilla on korkeammat palkat kuin julkisella, ja että tämä ero on merkki poliittisen tahdon puutteesta. Tässä siis tahtotila, jota tavoitellaan, olisi se, että julkisella sektorilla palkkojen pitäisi olla samansuuruiset kuin yksityisellä, täysin riippumatta alasta.

Ajattelin, että koska tällainen päätös tekee minusta ehkä joidenkin silmissä suvaitsemattoman, voisin kuitenkin ehkä ostaa korrektiuden manttelin takaisin äänestämällä johonkin sopivaan vähemmistöön kuuluvaa henkilöä. Kaikkein parasta olisi, jos ehdokkaana olisi joku sopiva transsukupuolinen henkilö, jonka papereihin kirjattu sukupuoli vaihtuisi kesken vaalikauden. Näin voisin esimerkiksi äänestää biologisesti miestä, kuitenkin antaen ääneni sosiaalisesti naiselle. Tai toisinpäin. Tärkeintä olisi, ettei minua teknisesti voisi syyttää kummankaan sukupuolen syrjimisestä. Vaikka siis tietenkin Suomessa on vaalisalaisuus.

Ehkä kaipaisimme vähän islamilaisen maailman mallia. Tiedämmehän erinäisten tahojen puheista, että heti kun muslimiväestön osuus kasvaa yli tietyn kynnysrajan (joka Ruotsissa on jo ylitetty, mutta Suomessa ehkä ei), alkaa kaikkien maan naisten pukeminen burqaan olla välttämätöntä. Tämä on hyvä alku, mutta tasa-arvon nimissä voisimme edistyksellisenä kansakuntana alkaa pukea burqaan kaikkia kansalaisiamme vauvasta vaariin, sukupuoleen katsomatta. Ei muuta kuin teltta päälle. Lisäksi voisi laittaa kaikille jonkinlaisen kurkkumikrofonin ja standardoida ihmisten pituuden niin, että kukaan ei voisi päätellä mitään kanssaihmisen ulkoisia ominaisuuksia. Eräänlainen Säkkiutopia (valitettavasti mainittu klassikkokirjoitus on kadonnut internetistä).

Ja kun nyt kerran reilulla meiningillä mennään, niin voitaisiin ne eduskuntapaikat oikeastaan arpoa. Tiedämme jo muutenkin sekä edistyksellisten että oikeistolaisten tahojen puheista, että niukat resurssit kuten parkkipaikat ja Uukakkosen konserttiliput tulee arpoa eikä huutokaupata, koska muu on sosialismia ja äärikapitalismia samassa paketissa. Miksi kansanedustuslaitoksen mehevät tilipussit ja kaikki se valta pitäisi jakaa ihmisille jonkin Idols-äänestyksen sabluunalla, kun ne voisi jakaa reilusti niin, että kaikilla olisi yhtäläiset mahdollisuudet päästä eduskuntaan?

Loppuun vähän musiikkia:

12 kommenttia:

IDA kirjoitti...

Keksin aikanaan koulussa kaksi asiaa, jotka lopettaisivat politiikan. Ensimmäinen oli se, että vain yli 50-vuotiaat saisivat asettua ehdolle kansallisiin luottamustehtäviin ja toinen, että lottoarvonnan sijaan arvottaisiin lauantaisin kaikkien viikolla kuolleiden kansalaisten perinnöt kaikkien kansalaisten kesken.

Tomi kirjoitti...

Minä ihmettelen tuon "naisten euro on 80 senttiä"-tuuban sitkeyttä.
Nähtävästi jotkut ajatukset eivät vain suostu kuolemaan.

Teemu kirjoitti...

Eipä muuta kuin että heh varsinaiseen kirjoitukseen.

Toinen minusta outo asia ehdokkaan valinnassa joita pidetään yleisesti hyväksyttävänä on että minun ehdokkaani pitäisi olla jotenkin minunlaiseni. Siis saman ikäinen, samaa sukupuolta, omata samat mielipiteet, jne. Vertailun vuoksi, olisi jotenkin vinksahtanutta vaatia itsensä kaltaista lääkäriä, siivojaa, hierojaa tai toimitusjohtajaa. Ja toisaalta, jos haluaa itsensä näköisen ihmisen eduskuntaan niin asettuu sitten itse ehdolle.

Kumitonttu kirjoitti...

Tiedämme jo muutenkin oikeistolaisten tahojen puheista, että niukat resurssit kuten parkkipaikat tulee arpoa eikä huutokaupata, koska muu on sosialismia

Tuo kai jollain tavalla viittaa minuun vai oletko käynyt samasta aiheesta keskustelua jossain muuallakin?

Sinähän jo itsekin edellisessä kirjoituksessa aihetta ansiokkaasti käsittelit ruuhkamaksujen osalta, joten mielenmuutoksesi saa taas minut ymmälleni. Jos siis ruuhkamaksun tarkoitus on vähentää ruuhkia, niin sittenhän se on järkevä toimi, edellyttäen että työssäkäyvät kansalaiset kannattavat haluavat vähentää ruuhkia. Vai kuka ruuhkat oikein näkee ongelmallisina? Valtaosin ruuhkat johtuvat tehdyistä valinnoista. Sama parkkimaksuissa, mistä olemme puhuneet aiemminkin.

Soininvaaran keskeisimpiä väitteitä on, että ihmiset haluavat asua keskustassa, mikä heijastuu korkeampina asuntojen hintoina. Tällä hetkellä tilanne on kuitenkin se, että keskeltä Helsinkiä Erottajalta saa toimitilaa halvemmalla kuin kehäteiden varsilta. Tilanne on varsin poikkeuksellinen, ja mielenkiinnolla seuraan miten se heijastuu asuntojen hintoihin. Liikkuminen keskustaan alkaa olla sen verran hankalaa, että se vaikeuttaa jo rekrytoimista siellä majaileviin yrityksiin. Pois lukien konsultit, rahoitus ja lakitoimistot, joille pompöösit puitteet kuuluvat imagoon kuin nenärengas sonnille.

LS kirjoitti...

Ja kun nyt kerran reilulla meiningillä mennään, niin voitaisiin ne eduskuntapaikat oikeastaan arpoa.

Pasi Matilainen - Arpa takaa tasa-arvon ja edustuksellisuuden demokratiassa

Joakim kirjoitti...

Näin public servanttina minulle kyllä sopisi, että valtion ja kuntien palkat nostettaisiin vastaamaan yksityistä sektoria. Ja olen siis mies.

Vakavasti ottaen alkaa olla jo aika paljon gäppiä siinä, että ATK-suunnittelijalle maksetaan julkisella hikiset 3 k€, mutta yksityisellä 6 k€.

Kumitonttu kirjoitti...

Näin public servanttina minulle kyllä sopisi, että valtion ja kuntien palkat nostettaisiin vastaamaan yksityistä sektoria

Sangen hyvin aiheeseen perehtyneenä voin rauhoitella Joakimia, että yksityisellä puolella riski/tuotto -suhde ratkaisee palkan. Julkisella puolella palkka ei riipu oman työn tuottavuudesta. Hyvä esimerkki on Kela, jonka IT-hässäkkä on niin kuvottavaa seurattavaa, että oksettaa. Vastaavaa tehottomuutta ei voi edes kuvitella "kvartaalikapitalismin" maailmassa. Ehkä se on syy siihen, että kvartaalikapitalismi on kirosana julkishallinnossa.

Tiedemies kirjoitti...

Kumis, toimitilaa on selvästi liikaa. Toimitila on käsittääkseni halvempaa kuin asuinneliöt, mikä on ihan vinksallaan. Tasapainotilassa vuokrat olisivat samat.

Voin toki olla väärässä tässä käsityksessäni.

Mikko kirjoitti...

Vaikka se olisi kuinka tehotonta, jos Kelan IT kilpailutettaisiin ja hoidettaisiin konsulttivoimin, siihen menisi moninkertaisesti rahaa.

Jukka Aakula kirjoitti...

Vakavasti ottaen alkaa olla jo aika paljon gäppiä siinä, että ATK-suunnittelijalle maksetaan julkisella hikiset 3 k€, mutta yksityisellä 6 k€.

Nokialla on leveä (tai leveämpi kuin julkisella) leipä mutta lyhyt. Vielä lyhyempi on leipä Nokian partnereilla. Julkiset it-hommat alkavat pian kelvata.

Teemu kirjoitti...

Kumis, jos sulla on tarkempaa tietoa tuosta halpistoimilasta Erottajalla niin otan mielellään vastaan. Nykyään toimistoja voi muuttaa asunnoiksi. Toimitilojen vuokrista on ihan tilastotietokin ja ne ei todellakaan tue tuota sun lausumaa. Yksittäisissä kohteissa on toki eroja, sijainti on vain yksi hintaan vaikuttava tekijä, joskin keskeinen. Pääkaupunkiseudulla on noin miljoona kerrosneliötä tyhjää toimitilaa, ja se on järjestäen syrjemmällä.

Teemu kirjoitti...

Sanotaan nyt vielä aihetta demokratia liipaten että kaupunkirakennekeskustelu ymmärretään vähemmän asiaan tutustuneiden kesken usein väärin. Eli minusta tuntuu että kun ihmiset kuuluu sanat kaupunki ja keskusta he ajattelee Helsingin keskustaan, joka nimenomaan kestää sen kehäkilpailun ongelmitta. Anekdoottina, Stockmann tekee muistaakseni noin 40% liikevaihdostaan yhdestä ainoasta tavaratalosta Aleksilla. Silminnähden minkäänlaisia ongelmia houkutella toimistoja ei myöskään ole, ei siitä nyt ole niin kauan kun niitä aktiivisesti työnnettiin pois ettei keskustasta tulisi pelkkä työpaikka-alue.

Se mikä ei kestä hajaripottelua on pienempien kaupunkien keskustat, kaupunginosakeskukset malliin Myyrmäki ja se Maakuntien Suomi. Minkä takia on ironista että vastapuolina nähdään vaikka Etu-Töölö ja Pieksamäki.

Demokratia vaan toimii huonosti suunnittelussa. Suunnittelu on valintoja, mitään kivuttomia ja ongelmattomia vaihtoehtoja ei olekaan, Pareto-optimia ei usein löydy. Ihmiset kyllä yleensä vielä ymmärtää tämän kun asian selittää tapauskohtaisesti, mutta kun ei yhden virkkeen julkisuudessa ole oikein mahdollista selittää mitään. Toisaalta sekään ei ole hyvä että asia jätetään asiantuntijoille kun vaikutukset on niin laajoja ja moninaisia että on kyseenalaista voiko kukaan ylipäänsä osata joka aspektin eli olla asiantuntija.