maanantai 11. lokakuuta 2010

Fascistit.

Joskus vuoden 1999 paikkeilla tuttavani tilasi ulkomailta useamman paketillisen piracetamia, ja söin sitä kuurin. En kyllä huomannut mitään eroa, mutta se on sivuseikka.

Olen pitkään ihmetellyt suomalaisten kummallista suhtautumista ihmisten keholliseen itsemääräämisoikeuteen. Kun selvittelin asiaa, niin näyttää siltä, että ko. ainetta saa USA:sta ainakin osasta osavaltiota luontaistuotteena, mutta UK:sta ei saa, vaikkakin sitä saa tuoda maahan omaan käyttöön. Suomessa todennäköisesti ei saa tehdä edes sitä.

En ole täysin anarkisti, joten ymmärrän, että itsemääräämisoikeutta rajoitetaan joissakin tilanteissa. Esimerkiksi huumeet - en hyväksy sitä, mutta hyväksyn perustelut, ja katson, että asia on legitiimi poliittinen kysymys. Sensijaan katson, että kysymyksen edessä on oltava kynnys: Jos jokin asia kielletään tai sitä julkisen vallan taholta rajoitetaan, tälle pitää olla erittäin vahvat perustelut. Mitään, korostan mitään ei pidä kieltää ilman viitteellistä todistusaineistoa, ja jos kieltä asetetaan varovaisuusperiaatteen nojalla, sen pitää aina olla määräaikainen, eikä kieltoa pidä voida jatkaa määräajan jälkeen ilman selkeää evidenssiä.

Sensijaan Piracetamin kohdalla tiedetään, että sillä ei ole toksisuutta, sillä ei ole huumaavia vaikutuksia, sillä ei ole merkittäviä sivuvaikutuksia jne. Ja silti sitä ei saa Suomessa myydä.

Me suomalaiset hyväksymme tällaisen yhteiskunnan, koska olemme, sanalla sanoen, typeriä lampaita. Typerät, tarkoituksettomat, tai pelkästään virkamiesten epäpätevyyden tai puhtaan pahantahtoisuuden, tai, mikä todennäköisesti on vain yleisempää laiskuuden, vuoksi asetetut kiellot ja rajoitukset saavat minun vatsani vääntelemään. Niiden yhteiskuntaa rapauttava vaikutus on kahtalainen. Yhtäältä ne passivoivat ihmiset ajattelemaan, että kaikenlaiset sen kapean, yleisestihyväksytyn "paremman elämän" sfäärin ulkopuolella olevat pyrkimykset pitääkin tukahduttaa. Toisaalta ne saavat ihmiset pitämään yhteiskuntaa vihollisena.

Minä olen kyllä itse jo kasvanut ohi iästä, jossa olisin kiinnostunut syömään heikon evidenssin perusteella lääkettä, joka pienellä todennäköisyydellä hieman parantaa kognitiotani. Ei tässä kyse ole siitä, vaan periaatteesta. Tämä sivuaa niin montaa aiemmin käsittelemään teemaa, etten jaksa edes linkittää niihin. Konservatiivit, sosialistit, paremmintietäjät:
HA******* **** ***** ** ******** ******* **** ***** *****! ** ******* ***! *******!!! *******!!!!!
*********! *******!!!

30 kommenttia:

Juha Kettunen kirjoitti...

En ole täysin anarkisti

Ota nyt viimein jo se viimeinenkin askel. Viimeinen asia joka sinua enää pidättelee on jokin h***tin koralli jossain h***ssä ja sen kuviteltu tuhoutuminen kun, kellojen kääntäminen takaisin keskiajalle ei enää onnistukaan niiden "pelastamiseksi".

Antti-Juhani Kaijanaho kirjoitti...

Miten niin ei saa myydä? Pirasetaamiin on yhdellä valmistajalla Suomessa myyntilupa, kyllä muutkin sen luultavasti halutessaan saisi.

Hyväksytty reseptilääkkeenä vain tosin. Käsikauppaan ja omatoimiseen maahantuontiin (ilman reseptiä) ei siis ole lupaa, mitä varmaan oikeastaan tarkoitit.

paivi kirjoitti...

Ruumiillinen itsemääräämisoikeus mömmöjen syömisen suhteen ja valtion kustantamat terveydenhoitopalvelut ovat vähän huono yhdistelmä. Ja juu, valtio ei voi estää kansalaisia vetämästä viinaa ja röökiä 60 vuotta ja aiheuttamasta siten terveydenhoidollisia kustannuksia, mutta siitä huolimatta näkisin, että lopullisen laskun maksajalla on oikeus rajoittaa ravintolisien, huumeiden ja lääkkeiden käyttöä tahtomallaan tavalla.

Sinänsä kannatan kyllä teorian asteella yksilön oikeutta vetää napaansa mitä tahtoo, mutta niin kauan kuin yksilö ei itse maksa valintojensa mahdollisia rahallisia seurauksia, tilanne lienee vähän ongelmallinen.

Tiedemies kirjoitti...

Paivi: En minä vaatinut ihmisille oikeutta syödä mitä tahansa mömmöjä. Suomessa kaikki on oletusarvoisesti kiellettyä. Ei tuolla perusteella (vaikka en perustetta hyväksy kyllä edes muuten) voi kieltää esimerkiksi purkan syöntiä tai mato-ongintaa.

Ja Antti-Juhani, kyllä se on sama asia kuin "kielletty", jos sitä ei saa ostaa. Kyllä kokaiinikin on kielletty, samoin amfetamiini, vaikka niitä joissakin lääkinnällisissä tarkoituksissa käytetäänkin.

Tällä valituksellani ei ole mitään tekemistä ns. huumeiden kanssa. Piracetamilla ei ole mitään huumaavia tai muuten päihdyttäviä vaikutuksia, eikä sillä ole edes tunnettua toksisuutta. Se on kaikenkaikkiaan selvästi turvallisempi aine kuin vaikkapa asperiini, minkä vuoksi se on luokiteltu esimerkiksi USA:ssa lisäravinteeksi.

Suomalaiset ovat sellaista autoritaarista p****sakkia, että hävettää.

Juha Kettunen kirjoitti...

Tiedemies, muotoilen tuon ensimmäisen kommenttini vielä hieman toisin. Kuten itsekin olet kirjoittanut, ajan kuluessa poliittinen filosofiasi on koko ajan lähentynyt libertarismia. Aika ajoin kuitenkin korostat sitä, että et ole libertaaari. Mielestäni moinen on turhaa. On selvää, että et ole ainakaan anarkokapitalisti, mutta esim. joku viherlibertaarin (?) kuvaus tuntuisi sopivan sinuun ihan hyvin. Nimityksillä ja lokeroinneilla ei tietenkään sinänsä ole mitään väliä, mutta omasta puolestani ja ihan vapausaatteen intressien kannalta näkisin mielelläni sinun käyttävän itsestäsi edes jotakin liber(t)-alkuista (tai sen sisältävää) termiä.

Tiedemies kirjoitti...

Juha: en ole anarkisti, koska minä oikeasti katson, että ihmisten pitää puuttua toistensa tekemisiin silloin kun ne tekevät jotain riittävän typerää, vaikka ne eivät suoraan uhkaisi toisten omaisuutta tai ruumista.

En esimerkiksi katso, että ylinopeuksien valvonnassa on mitään vikaa, tai etteikö saastuttamista - jätetään se hiilidioksidikysymys sivuun hetkeksi - esimerkiksi rikkidioksidipäästöjä, saisi kieltää. En lähde nyt avaamaan taas kerran koko matopurkkia.

Se, miksi protestoin tällaisista asioista, liittyy oikeastaan juuri tähän: valtio tms. kollektiivinen vallankäyttömekanismi on täysin sairas, jos se toimii täysin omien jäsentensä etujen vastaisesti. Jonkun piracetamin kieltämisen syynä ei ole mikään muu kuin virkamiesten laiskuus ja/tai autoritaarisuus.

Valtion tms. tehtävänä ei ole "suojella" ihmisiä kaikelta, vaan pitää huoli siitä, että yhteiskunta toimii mielekkäiden pelisääntöjen mukaan. Suomalaisen lääkelainsäädännön, säädösten, listausten, jne. taustalla ei kuitenkaan ole tällainen ajattelu, vaan jonkinlainen kiimainen halu kontrolloida ihmisiä. Koko mekanismi on rakennettu jopa niin, että luontaistuote, jonka teho johonkin tarkoitukseen onnistutaan osoittamaan - esimerkiksi joku aika sitten joku hiton yrttivalmiste ja masennus - kielletään automaattisesti.

Siis, ei niin, että kielto johtuisi siitä, että joku aine on havaittu vaaralliseksi, haitalliseksi, jne., vaan jos se havaitaan hyödylliseksi, se kieletään.

Antti-Juhani Kaijanaho kirjoitti...

Saa ostaa. Haet vaan lääkäriltä ensin reseptin.

Se on kyllä sinänsä totta, että suomalainen käsikauppajärjestelmä on turhan rajoittava.

Juha Kettunen kirjoitti...

Mitä ylinopeuksien valvonta tähän kuuluu? Ei vapausaatteeseen kuulu se, että teillä saisi ajella justiinsa niin kovaa kuin lystää.

Olet itsekin kirjoittanut, että valtiovallalla on sisäinen taipumus kasvaa kasvamistaan. Se on julkisen vallan sisäänrakennettu omainaisuus. Kaikki kuvailemasi ikävät asiat ovat suoria johdannaisia tästä sisäänrakennetusta ominaisuudesta. Syyllistyt jonkinlaiseen doublethinkiin. Voit saada joko nykyisenkaltaisen, joka asiaan puuttuvan valtion, tai ei sitten valtiota lainkaan. Minimivaltio ei pitkään pysy minimivaltiona. Onhan sitä jo kokeiltu.

Tiedemies kirjoitti...

Antti-Juhani, niin, aivan samaan tapaan morfiiniakin saa ostaa: Menee lääkäriin ja hakee reseptin, ja ei kun piikittämään.

Ihan vakavissaanko väität että tämä ei ole sama asia kuin "kielletty"?

Antti-Juhani Kaijanaho kirjoitti...

Samalla tavalla se on kielletty kuin minun käyttämäni rytmihäiriölääkkeet (bisoprololi ja flekainidi). Eli ei ole.

Rajoitettu kylläkin.

Tiedemies kirjoitti...

En ymmärrä miksi vänkäät: Tuo on pelkkää sofismia, tavallinen ihminen ei voi hankkia sitä halutessaan, joten se on kiellettyä. "Rajoitettu" on vain toinen nimi kiellolle, jota jotkut voivat kiertää.

Ei ole mielekästä väittää, ettei esimerkiksi morfiini ole Suomessa kiellettyä.

Kumitonttu kirjoitti...

...että lopullisen laskun maksajalla on oikeus rajoittaa ravintolisien, huumeiden ja lääkkeiden käyttöä tahtomallaan tavalla.

Päivi sortuu juuri tuohon koulukirjamaiseen jeesusteluun, että kyllähän minä muuten tukisin yksilönvapautta, mutta kun se on kansanterveyttä vastaan ja kyllä maksajan pitää saada päättää.

Tämä on Obaman terveysjärjestelmän vastustajien keskeisiä näkökohtia: jos valtiolle annetaan kansanterveyden nimissä holhota ja rajoittaa, on pomminvarmaa että kaikki vapputaipaleet sitten alkavat holhota ja rajoittaa. Sen takia klassisen liberalismin mukaan EI OLE VALTION ASIA huolehtia kansanterveydestä, vaan jokainen ottaa itse vakuutuksensa jos haluaa.

Päivin väite ei sinänsä ole edes totta, koska lihavat kuolevat keskimäärin kahdeksan vuotta nuorempina, joten he rasittavat terveydenhuoltoa (joka on kalleimmillaan juuri maksimaalisen fyysisen iän rajamailla) muita vähemmän. Samalla tavalla narkomaanit kuolevat niin aikaisin, että heidän terveydenhoitonsa ei sinänsä tule kalliiksi, vaan se, että he eivät ole töissä ja että hankkivat rahat varastamalla muilta.

Huumaavien aineiden käyttöä voi - ja kannattaa - vastustaa muilla kuin kansanterveydellisillä syillä. Suomessa on totuttu käyttämään alkoholia ja sen yhteiskunnalliset haitat ovat hallittavissa. Somaliassa käytetään khatia, ja haitat on nähtävissä. Peruslaiset mussuttavat kokalehtiään, ja silti heidän yhteiskuntansa on suht' rauhallinen. Yhdysvalloissa sama tilanne eri kulttuureja vertailtaessa. Eli huumeiden suurin ongelma on se, että niiden laajamittainen käyttö (Suomessa) aiheuttaa vakavia yhteiskunnallisia ongelmia. Lyhyesti: ihmiskunta on tottunut käyttämään alkoholia mutta vain pienissä määrin rasvaliukoisia, keskushermostoon vaikuttavia myrkkyjä.

Tiedemies kirjoitti...

Meillä on hyvät perustelut [hyvät perustelut ei tarkoita tässä, että olisin niistä samaa mieltä, mutta perustelut ovat silti olemassa] kieltää asioita jos ne aiheuttavat riskejä muille tai jos ne aiheuttavat sellaisia riskejä toimijoille itselleen, joiden voidaan osoittaa olevan selvästi vaikeasti hallittavissa ja hahmotettavissa.

Huumeet - kuten alkoholi - ovat esimerkki molemmista, kahdesta syystä. Ensiksikin, selkeästi päihdyttävät aineet, jotka heikentävät ihmisen itsekontrollia jne., lisäävät erilaista riskikäyttäytymistä ja väkivaltaa. Toiseksi, monet niistä muuttavat ihmisen motivaatiorakennetta tavalla, joka on vaikeasti ennustettavissa ja riskinä vaikeasti hallittavissa. Jos joku ei usko tätä, voi seurata alkoholistien tai narkomaanien (oikeiden narkomaanien) toimintaa; siinä ei ns. ole "mitään järkeä", edes siinä lyhyessä mittakaavassa jossa ajatellaan aineidenkäytön jotenkin olevan todella tärkeää.

Nämä perustelut ovat ihan mielekkäät sille, että kielletään tai kontrolloidaan jollakin tavalla näiden aineiden käyttöä. Ei tarvitse vedota "kulttuuuriin", ei tarvitse vedota "julkinen terveydenhuolto maksaa"- hölmöilyyn. Yksinkertaisesti kyse on siitä, että ikäänkuin porukalla sovitaan, että ei kohelleta.

Julkisen terveydenhuollon käyttäminen argumenttina on taas aivan eri asia. Se ei ole minusta argumentti lainkaan. Aivan erityisesti se ei ole argumentti, koska mikään ei estä yksinkertaisesti sulkemasta päihteiden aiheuttamia vaivoja julkisen terveydenhuollon ulkopuolelle.

Antti-Juhani Kaijanaho kirjoitti...

Alkuperäinen kommenttini varmaan olikin sofismia, tosin sen lähtökohtana oli se, että ymmärsin aluksi sinun väittäneen, ettei lääkettä saa Suomessa edes reseptillä.

Sofismia minusta sen sijaan ei ole todeta se, että reseptilääke ei ole sama asia kuin kielletty lääke.

Ensimmäisen kommenttini jälkeiseen keskusteluun en ole yksin syyllinen :-P

Tiedemies kirjoitti...

Okei, ymmärrän paremmin. Oma väitteeni on, että se on de facto kiellettyä, koska sitä ei ole mahdollista hankkia siihen tarkoitukseen, johon sitä USA:ssa yleisesti käytetään, eli terveiden ihmisten muistin parantamiseen.

En näe mitään järkeä siinä, että tällainen käyttötarkoitus on kielletty, koska tiedetään, että aine on täysin turvallista, eikä todellakaan päihdytä tms., kuten jotkut yllä tuntuvat olettavan. Samaa voidaan todeta useista muistakin tämän genren "lääkkeistä".

Kumitonttu kirjoitti...

Yksinkertaisesti kyse on siitä, että ikäänkuin porukalla sovitaan, että ei kohelleta.

Tuo on valitettavasti huono lähtökohta, niin ymmärrettävä ja helppo kuin se pienten ongelmien ratkaisemiseksi onkin. Yhtä hyvin voidaan säätää yksi laki, joka käskee tekemään oikein ja kieltämään tekemästä väärin.

Jos yhteiskunta rajoittaa yksilönvapautta, säädöksen täytyy perustua johonkin oppiin tai aatteeseen siitä, kuinka asiat ovat ja kuinka niiden tulisi olla.

mikään ei estä yksinkertaisesti sulkemasta päihteiden aiheuttamia vaivoja julkisen terveydenhuollon ulkopuolelle.

Kyllä estää, ja monikin asia. Ensimmäinen on se, että onko alkoholismi sairaus vai ei? Toiseksi se, että kuuluuko yhteiskunnan hoitaa itseaiheutettuja sairauksia? Kolmanneksi se, että miksi yhteiskunta hoitaa verovaroin yhtä mutta ei toista? Entä jos lääkäri tekee väärän diagnoosin? Miksi julkisen sektorin lääkärit koulutetaan diagnosoimaan sairaudet, joita julkinen sektori ei hoida? Muutetaanko lääkärinvalaa? Ja niin edelleen.

Kuten huomaat, lähtökohtasi on kyllä käytännönläheinen, mutta perusteluilla täytyy olla joku arvopohja, jonka ympäriltä voidaan käydä yhteiskunnallista keskustelua. Libertarismi ja minarkismi ovat tällaisia. Kun Juha siis sanoo, että muut kuin minarkistiset valtiot eivät toimi, hänellä on järkevä väite, jonka voit yrittää kumota tai puolustaa sitä. Kumoamiseksi ei tietenkään käy, että "voidaan yhdessä päättää, että ei saa koheltaa". Ymmärrät varmaan miksi?

Utumies kirjoitti...


Via

Tiedemies kirjoitti...

Kun sanon "voidaan yhdessä päättää", en tietenkään tarkoita, etät Juha, Antti, Päivi, Minä ja Kumis tässä nyt sovitaan ettei hölmöillä.

Demokratiassa "yhdessä päättäminen" tarkoittaa sitä, että lainsäädäntöjärjestyksessä suunnitellaan jokin rajoite. Alkoholilaki on esimerkki tällaisesta. Sen taustalla ei ole mitään yhtä ideologiaa tai arvopohjaa, vaan sitä on viilattu ja säädetty suuntaan ja toiseen erilaisista lähtökohdista. Se on kompromissi. Sitä vastaan voi protestoida joko täysin libertaarista näkökulmasta, tai pragmaattisesta näkökulmasta, tietenkin.

Se, mitä vastaan protestoin on, että lääkkeiden tms. osalta on luotu mekanismi, joka on paljolti tämän demokraattisen prosessin ulkopuolella, ja tehdään virkamiestyönä. On siis rakennettu rajoituksia varten koneisto, jolla on ollut jokin yhdessä sovittu peruste, melkein varmasti vieläpä hyvin järkevä sellainen.

Se, mitä ei ole otettu huomioon on, että koneisto on byrokratia, joka toimii byrokratian lakien mukaisesti, eli se ottaa kaiken sen vallan ja kaikki ne resurssit, jotka se vain kykenee nielemään. Niinpä se toimii niin, että jos jokin molekyyli omaa lääkinnällisen käyttötarkoituksen, se liitetään automaattisesti luetteloon, jossa on lääkkeet. Tämä kuitenkin tekee jo heti sen myymisestä luvanvaraista, täysin riippumatta aineen ominaisuuksista muuten. Ei ole kauaa aikaa, kun C-vitamiinia ei saanut myydä kuin apteekissa, koska sillä pystyi hoitamaan keripukkia. Ei sitä saa nytkään myydä tabletteina, joissa on yli 60 milligrammaa muualla kuin apteekissa.

En siis hyväksy sitä, että luodaan yhteiskuntaan sellaisia rajoituksia säätäviä tahoja, joilla on oikeus säätää näitä rajoituksia täysin demokraattisen kontrollin ulkopuolella, tai ainakin sellaisten tahojen valta pitää rajoittaa. On mielekästä - jos kohta olen siitä eri mieltä; mutta se on mielekästä demokraattisessa kontekstissa - että on lääkelaitos, tai USA:n FDA:n tapainen järjestö, mutta ei ole mielekästä, että se voi de facto säätää oma-aloitteisesti lakeja.

Tiedemies kirjoitti...

Utumies: Parodiahorisontti, mikä horisontti?? Seilataan pimeydessä, hiiohoi!

(Pakkohan tuon on olla ihan Onion-tasoinen juttu!?)

Juha Kettunen kirjoitti...

Juha siis sanoo, että muut kuin minarkistiset valtiot eivät toimi

Juha kylläkin sanoo, että minarkistiset valtiot paisuvat ajan kanssa automaattisesti nykyisenkaltaisiksi pöhöttyneiksi kontrollivaltioiksi, mutta eipä siinä mitään, jatkakaa. (Ja niin sanoo Tiedemieskin, vaikkei sitä välttämättä itse huomaa.) En itse osallistu keskusteluun "yhdessä päättämisestä" ja muusta diibadaabasta.

Tiedemies kirjoitti...

Juha voi hyvinkin olla oikeassa. Oma käsitykseni on, että jos asialle ei tehdä jotain, valtio tuppaa paisumaan. Suomalaiset tuntuvat tyytyvän hurjan turvonneeseen valtioon.

Valtiottomuuden teoria ei minusta ole kovin uskottava, koska en usko sen olevan kovin stabiili tila. Hobbes, ja noin.

Kumitonttu kirjoitti...

Otetaan ensin tämä näkemys:

Se, mitä vastaan protestoin on, että lääkkeiden tms. osalta on luotu mekanismi, joka on paljolti tämän demokraattisen prosessin ulkopuolella, ja tehdään virkamiestyönä.

Uskon, että yli puolet kansasta vastustaa huumeiden laillistamista. Ei alkoholirajoituksilla ole mitään eroa tän kanssa, nekin on puhtaasti virkamiestyönä tehtyjä.

Demokratiassa "yhdessä päättäminen" tarkoittaa sitä, että lainsäädäntöjärjestyksessä suunnitellaan jokin rajoite. Alkoholilaki on esimerkki tällaisesta. Sen taustalla ei ole mitään yhtä ideologiaa tai arvopohjaa

Ei. Jos eläisimme puhtaassa enemmistödiktatuurissa, vähemmistöjen asemaa ei tarvitsisi suojata, vaan enemmistö päättäisi ja sillä sipuli. Sosialismi on esimerkki aatteesta, joka tavoittelee sellaista tilannetta.

Länsimaissa meillä on erilaisia liberaaleja aatteita, joiden mukaan yksilöllä on vapauksia, joita ei enemmistö voi rajoittaa. Tämä aate on meillä taustalla lainsäädännössä, vaikka sitä ei usein tule ajatelleeksi. Sitä tarkoitin, kun totesin, että ON OLTAVA joku oppirakennelma, jonka varassa asioita tarkastellaan.

Tiedemies kirjoitti...

Tässä suhteessa puhumme ilmeisesti eri asiasta. Alkoholilainsäädännön ja (osin) huumausainelainsäädännön muotoilee kyllä virkamiehet, mutta eduskunta päättää hyväksyykö se lain. Tässä siis "yhdessä päätämme" siitä, mikä laki tulee voimaan ja mikä ei. Laeille on tietysti muitakin "ideologisia" rajoituksia, päällimmäisenä on (tai pitäisi olla) perustuslaki, toki muutakin. En puhunut kuitenkaan siitä.

Se, mistä eduskunta ei päätä, on yksittäisten aineiden päätyminen esimerkiksi lääkelistalle. Lääkelaitos tekee päätöksen täydellisesti demokraattisen prosessin ulkopuolella. On siis luotu sellainen mekanismi kieltojen luomiseksi, joka ei ole millään tavalla demokraattisessa kontrollissa; siihen ei voi edes teoriassa vaikuttaa äänestämällä, ellei joku sitten aja koko lainsäädännön muuttamista.

Kunnallisessa päätöksenteossa on paljon tällaista. Minä en vastusta sitä, että on asioita, joiden kieltäminen tai rajoittaminen ei ole mahdollista tuosta vaan demokraattisella päätöksenteolla. Minä vastustan sitä, että demokraattinen päätöksenteko ei käytännössä voi jarruttaa kieltojen etenemistä ilman massiivista systeemiremonttia.

Se on juuri sitä "taipumusta turvota", joka valtiolla on. Ei se johdu pääasiassa siitä, että enemmistö päättää jotenkin sortaa vähemmistöjä, vaan se johtuu siitä, että "enemmistö" luovuttaa vallan jollekin virkamieskoneistolle, joka sitten poistaa vapaudet täysin ilman demokraattista kontrollia.

Kumitonttu kirjoitti...

aa... ymmärsin. sorry taas pitkät piuhat.

Teemu kirjoitti...

Todettakoon että Yhdysvalloissa valmistajilla on tuntuvat rahalliset vastuut tuotteidensa vaikutuksista, ja viimeksi kun yhteiskannetta Suomeen yritettiin niin sen torppasivat nimenomaan ne valmistajat. Jos ei sanktiot toimi niin sitten normiohjataaan.

Mutta puhutaan siitä laiskuudesta koska tämä on kiinnostavaa. Se libejotain ajatus on että ihmisten pitäisi ottaa enemmän vastuuta omasta elämästään, koska tällöin he voisivat paremmin toteuttaa henkilökohtaisia preferenssejään. Ajattelen samoin.

Mutta kun ihmiset eivät halua ottaa enempää vastuuta elämästään, itseasiassa he haluaisivat sitä vähemmän ihan laiskuuttaan. Eli siksi että vaikkapa se että selvittää käsimyyntilääkkeen mahdolliset sivuvaikutukset ja soveltuvuuden itselleen on tylsää, työlästä ja aikaa vievää. Ajattelen samoin.

Ja kun elämme demokratiassa niin ihmiset saavat jokseenkin sitä mitä haluavat.

Eli lainsäädännöllisesti tilanne on niin kuin suunnittelisi ohjelmistoa jonka oletusasetukset on kovakoodattuja. Joko karsit oletusasetuksia, joka on käyttäjien kannalta hankalaa, tai sitten valitset keskimäärin hyvät, joka taas haittaa osaa käyttäjistä hyvinkin paljon.

Kumitonttu kirjoitti...

se että selvittää käsimyyntilääkkeen mahdolliset sivuvaikutukset ja soveltuvuuden itselleen on tylsää, työlästä ja aikaa vievää

Kyllä kai nyt aikuisen ihmisen täytyy itse olla vastuussa siitä, mitä vatsaansa nielee? Eihän tästä touhusta tule yhtään mitään, jos täysissä järjissä olevalta ihmiseltä ei voi odottaa mitään vastuuta omista teoistaan.

Teemu kirjoitti...

No ihmisillä ei nyt vaan ole juuri mitään vastuuta siitä mitä he työntävät suuhunsa. Esimerkiksi se että lautasella oleva liha on syömäkelpoista ei perustu siihen että yksilö tietää lihakauppiaan hyvämaineiseksi, vaan viranomaisvalvontaan, lainsäädäntöön, seuraamuksiin ja elintarvikeyritysten omavalvontaan. Eli se on jonkun muun vastuulla.

Ylipäänsä elämme maailmassa jossa yhä useampi elämänalue on asiantuntijavallan alla, ja osa näistä asiantuntijoista on virkamiehiä. Luotamme esimerkiksi jonkun muun arvioon siitä että talot jossa asumme pysyvät pystyssä. Tämä ei ole millään muotoa ongelmaton asiaintila, mutta se on seurausta erikoistumisesta, joka taas liittyy yhä sofistukuteinempaan teknologian, ja tämä on kai on ceteris paribus hyvä asia. Kai.

Ja ahdistaahan se kun tuntuu siltä että joku muu päättää miten minä elän, semminkin kun se on totta. Kyökkisosiologisesti väitän että tämä on taustalla monenlaisessa poliittisessa liikehdinnässä kuten mediatietoinen feminismi, nostalgialiikkeet malliin syvävihreät ja nationalistit, sekä libertarismi.

Markku kirjoitti...

Utumies, itse asiassa Yhdysvallat ja koko läntinen maailma on muuttunut koko ajan sosialistisemmaksi ja tullut lähemmäksi seksuaalista "utopiaa" eli tilaa, jossa seksi on vapaata kaikenlaisista yhteisöllisistä rajoitteista. Varmasti myös joitakin hamppua polttelevia radikaaleja, jotka käyttävät Internetiä hyväkseen toimiessaan yllämainittujen päämäärien hyväksi. ;)

Panu kirjoitti...

Ja ahdistaahan se kun tuntuu siltä että joku muu päättää miten minä elän, semminkin kun se on totta. Kyökkisosiologisesti väitän että tämä on taustalla monenlaisessa poliittisessa liikehdinnässä kuten mediatietoinen feminismi, nostalgialiikkeet malliin syvävihreät ja nationalistit, sekä libertarismi.

Kyökkisosiologisesti uumoilen, että olet oikeassa. Näiden takana erottuu sellainen ajattelutapa, että asiantuntijavallalle alistumista parempaa on tehdä jotain sekä yhteiskunnalle että omalle fyysiselle tai materiaaliselle edulle yksiselitteisesti vahingollista, jos se on oman identiteetin mukaista. Kaikenlaisissa läskiadvokatyyri- ja tupakoinninpuolustusliikkeissä tämä näkyy selvimmin.

paivi kirjoitti...

Tiedemies: En minä vaatinut ihmisille oikeutta syödä mitä tahansa mömmöjä. Suomessa kaikki on oletusarvoisesti kiellettyä.

Varmaan siksi, että on helpompaa, halvempaa ja byrokraatille mukavampaa kieltää kategorisesti kaikki, mitä ei ole erikseen sallittu. Eihän tästä kauaa ole, kun tullissa vielä pysäytettiin ulkomailta tilatut (ja tutkitusti turvalliset) liian vahvat vitamiinit, koska Suomessa ei niitä saa viranomaislaiskuuden vuoksi myydä.

Kumitonttu:Kyllä kai nyt aikuisen ihmisen täytyy itse olla vastuussa siitä, mitä vatsaansa nielee?

Mihin aikuinen ihminen menee, kun nielty aine aiheuttaa huonon olon? Kunnalliseen terveyskeskukseen ja siitä kunnan sairaalaan. Olen varma, että meitä säännöksillä kaitsevien tätien ja setien ylikorostunut huoli kansalaisten suuhunsa pistämistä mömmöistä johtuu ainakin osittain tästä.