tiistai 10. elokuuta 2010

Oxford VIII.

Olen tänne tultuani tehnyt töissä noin 13 tuntisia päiviä. Eilen sain täkäläisten käyttämän rinnankytkennän toimimaan heikon itsepäisen joukon reduktion kanssa, ja luvut eivät täsmää aiempien tulosten kanssa. Olen kokolailla varma, että implementaatio on oikein, mutta en osaa selittää eroa.
Turvallisin oletus on, että vanha implementaatio on rikki. Sen tuottamat reduktioluvut olivatkin ikäänkuin liian hyviä ollakseen totta. On vain tavattoman noloa, jos näin on. Tosin ei niin noloa kuin se olisi, jos olisimme julkaisseet tulokset jo.

Pyöreisiin päiviin ei liity mitään sosiaalista kustannusta, koska minulla ei ole täällä oikeastaan mitään erityisempää sosiaalista elämää, enkä suuremmin sellaista ajatellut hankkia. 12-13 tunnin jälkeenkin jää tosin hieman aikaa jäljelle, koska pystyn nukkumaan korkeintaan reilu yhdeksän tuntia kerralla, mutta syöminen ja ajoittainen lenkki, jne., niin päivät ovat mukavasti täynnä. Pitkien yöunien uuvuttava vaikutus on pikku hiljaa hälvennyt, ja nyt tarvitsen vähemmän kahviakin. Ainoa huono puoli tässä taas on päänsärky, ja kokemukseni mukaan kofeiinin vieroitusoireet kestävät usein jopa viikon.

2 kommenttia:

Otso kirjoitti...

Onko kahvinjuomattomuus jonkinlainen myönnytys, hmm... sanokaamme kulttuuripositivismille, että kun olet kerran Englannissa, niin kahvia ei sovi juoda?

Vai onko kyse pikemminkin siitä että kahvin saatavuus tai laatu on liian heikkoa addiktion tasaiseen korvaushoitoon, joten kerran kärsityt vierotusoireet voittavat jatkuvasta päihteiden hankkimisesta koituvan vaivan?

Sanoo hän pohtien hyväksyäkö toimiston espressokoneen kohtalainen laatu vai pitääkö ryhtyä käsipelillä keittämään tummapaahtoista ruotsalaista kahvia

Tiedemies kirjoitti...

Ei, vaan kyse on siitä, että aamulla ei tee mieli kahvia samalla tavalla, kun olen nukkunut hyvin, vaan yksi pieni kuppi riittää. Kotona join pari-kolme aamuisin.

Lisäksi täällä ei ole samanlaista kahvitaukokulttuuria kuin kotona, joten en vain tule ajatelleeksi kahvia. Joten iltapäivään mennessä saan yleensä jonkin sortin päänsäryn aikaiseksi.