lauantai 17. huhtikuuta 2010

Helan Går.

Pidin juhlapuheen tänään killan sitseillä. Raukat eivät uskaltaneet olla nauramatta. Söin valitettavasti vahingossa salaattia, jossa oli raakaa sipulia. Syystä, jota en täysin ymmärrä, raaka sipuli ärsyttää vatsaani aivan tavattomasti, ja jouduin lähtemään juhlasta kesken kotiin.

Alkoholilla ei ollut osuutta asiaan.

Tosin olisin joutunut poistumaan tunnin sisällä muutenkin, sillä lapset ovat hoidossa, vaimo juhlimassa, ja nyt, kerrankin, voin tehdä töitä rauhassa. Siksi tämäkin teksti saa jäädä lyhyeksi.

Itse pidin tilaisuudesta kovasti, ja olen yleisestikin pitänyt yhteislauluista, vaikken alkoholista isommin perusta. Jotkus suhtautuvat juominkeihin ja niiden tuottamaan yhteisöllisyyteen nuivasti. Epäilen, että jos ihmiset eivät ole kuin minä - karsastan kaikenlaisia järjestöjä, juhlia jne. lähinnä niiden vaivalloisuuden vuoksi, so. silkkaa haluttomuuttani - vaan esimerkiksi ovat ujoja tai pelokkaita sosiaalisissa tilanteissa, sellainen katkeroittaa. Hauskuudesta ulkopuoliseksi jääminen on kivuliasta, jos se ei ole vapaaehtoista. On se toki sitä joskus muulloinkin: vaihtoehtoiskustannukset kaivelevat kaikissa ihmisen valinnoissa.

2 kommenttia:

Juha Kettunen kirjoitti...

Aika tuttua - (raaka) sipuli on ehkä tyypillisin ruoka-aines, jolla saa varmasti ilmatilan herruuden.

Tiedemies kirjoitti...

Katsoin parhaaksi poistua ennen varsinaisia taisteluita. Minulla pahin oire on sietämätön polte mahassa. Sen saa neutraloitua juomalla piimää, mutta sitseillä oli tarjolla vettä ja alkoholia, eikä kumpikaan oikein auta.