tiistai 19. tammikuuta 2010


Tietynlaisessa keskustelun juonteessa on toisinaan asetettu liiallinen akateeminen pohdinta ja eritysesti numeerinen - laskentaan perustuva - päättely kyseenalaiseksi, kontrastina ns. terveen järjen käyttöä vastaan. Perusteena on mitä ilmeisimmin se, että ns. arkijärki on evoluution ja tradition koettelema ja siksi hyväksi havaittu, kun taas numeerinen päättely on aivan viime vuosisatojen (tai kymmenten, kun puhutaan tietokoneella laskettavista isoista datamääristä) hapatusta.

Argumentti on kuitenkin juuri kuollut. SCIAM:in mukaan numeerinen ja abstrakti matemaattinen ajattelu on itseasiassa vanhempaa kuin lähinnä valehteluun ja sosiaalisiin peleihin soveltuva kielellinen ajattelu. Kädelliset ovat etupäässä matemaattisia eläimiä, vasta toissijaisesti kielenkäyttäjiä. Tämä tulkinta on niin herkullinen, etten voi olla hykertelemättä ääneen.

8 kommenttia:

IDA kirjoitti...

Ei ehkä välttämättä matemaattisia, jos näin lakonisesti toteaisi :)

Matti kirjoitti...

Yhdessä kehityspsykologian kirjassa olikin artikkeli aiheesta "infant arithmetic", siis iässä ennen kielen oppimista. Olisi tietysti kiinnostavaa, onko vastaavaa infant algebraa.

Jukka kirjoitti...

Yhteiskunnallisissa tieteissä - vaikkapa nyt antropologiassa tai uskontotieteessä - tuntuu olevan vallalla ajatus että on vain yksi oikea tapa lähestyä sioita.

On kulttuuriantropologiaa ja evolutiivista antropologiaa.

Matemattiset mallit ovat joko hyviä tai perseestä.

Rationaalisen valinnan teoria on hyvä tai täysin paska.

Järki on hyvä tai vaisto on hyvä.

Ei kai sen nyt näin tarvitse olla.

Tiedemies kirjoitti...

Kirjoituksen pointti oli lähinnä se, että tietyntyyppinen analyysi esittää kielellisen arkijärjen jotenkin paremmin koetelluksi ja toimivaksi kuin matemaattisen analyysin ja yleinen perustelu on se, että jälkimmäinen ei ole ihmiselle luontainen.

Itse en ajattele, että on olemassa jokin "oikea" ajattelun tyyppi.

Otso kirjoitti...

En ole ihan varma tuosta arkijärjen ja kielellisen ajattelun samastamisesta. Arkijärki on jotenkin enemmän "niin se vaan menee"-ajattelua vailla sen syvempää rakennetta kuin mitään kielellistä perustelua. Eli jokin asia vaan on tai kuuluu olla tietyllä tavalla, eikä sen muotoilu edes sanoiksi ole välttämättä helppoa. Homot nyt on ...homoja!

Eli siis erillinen sekä kielellis-argumentatiivisesta että matemaattisesta ajattelusta. Toki siinä vaiheessa kun arkijärjen väitteelle pitää ruveta vetämään perusteluja hatusta, ne ovat kielellisiä.

Gc kirjoitti...

Niin, matematiikassa on monia tasoja. Algebra, jossa siis esiintyy kirjainsymboleja, on eri asia kuin aritmetiikka eli pelkkä laskento. Väittäisin ettei edellinen ole mahdollista ilman kieltä.

Gc kirjoitti...

Ups,...nyt kun luin tuon artikkelin siinä todettiinkin että apinat ymmärtävät abstraktion.
Toisaalta on myös väitetty jo kauan että jotkut apinayksilöt oppivat jollain tasolla myös viittomakieltä.

language

Tiedemies kirjoitti...

GC: nimenomaan tämän jutun pointtina oli siis, että (matemaattiset) abstraktiot eivät edellytä "kieltä" sellaisessa muodossa kuin se yleensä ymmärretään.

Tietysti voimme trivialisoida asian niin, että mikä tahansa havainnoinnin mäppääminen päänsisäisiksi abstraktioiksi on "kieltä", mutta minusta tämä on pelkkä kikka.