maanantai 9. marraskuuta 2009

Satunnaista löpötystä.

Sunnuntaina oli isänpäivä. Pojat olivat tehneet kumpikin päiväkodissa kortin. Eräs hienoimpia puolia vanhemmuudessa on nähdä lapsen oppivan uutta, soveltavan oppimaansa ja sitä, miten lapsi saa iloa tästä. Ja tietysti se, kun lapset tulevat aamulla halimaan isiä tämän herätessä. Vanhempi poika oli askarrellut valokuvan - jossa minä ja hän ratsastamme puisella karhulla Porin Kirjuriluodon leikkipuistossa - sydämenmuotoiseen reikään pahvikorttiin ja koristellut sen liimaamalla nappeja ja paperinpalasia ympärille. Nuorempi oli liimannut muumipapan kuvan pahviin. Pahvikorttiin oli lisäksi liitetty liikuttava runo.

Vanhemmalla pojalla oli korvatulehdus siitä huolimatta, että hänellä on putket korvissa. Korvasta tulee merkittävästi vuotoa ja lääkäri määräsi taas kerran antibioottia. Kysyin, kuinka todennäköisenä hän pitää antibiootin tarpeellisuutta, ja lääkäri totesi, että kyllä se on vuodon koostumuksesta päätellen melkein varmasti bakteeritulehdus (lääkäri imi vuotoa korvasta) ja arvioi, että toipuminen nopeutuu huomattavasti verrattuna siihen, ettei antibioottia syö. Uskoin tämän.

Luovutin terveyskeskusten suhteen viime viikolla, siis en aio enää viedä lapsia terveyskeskuslääkärille. Vaikka lapsilla ei ole vakuutusta - eikä mikään vakuutus korvatulehduksia tässä vaiheessa korvaisikaan - viitisenkymppiä per käynti on halpa hinta verrattuna siihen mielipahaan ja nöyryytykseen, jota julkinen terveydenhuolto aiheuttaa. Pojan korva oli kipeä jo viikko sitten ja vaimo käytti hänet silloin terveyskeskuksessa. Lääkäri ehdotti, että seurataan torstaihin asti. Torstaina lääkäri ei ehtinyt kuitenkaan katsomaan poikaa ja perjantaina yksinkertaisesti kieltäytyi ottamasta vastaan. Tämän kieltäytymisenkin saimme vasta kun olimme jonottaneet noin puoli tuntia vastaanotolla. Jonotusaika johtui pääasiassa siitä, että vastaanottohuone oli täynnä epätietoisia keski-ikäisiä, jotka olisivat halunneet H1N1-rokotteen, ja hoitaja selitti jokaiselle erikseen miksi nämä eivät kuulu riskiryhmään.

Kun niukka resurssi on alihinnoiteltu, eli hinta asettuu tasolle, jossa kysyntä ylittää tarjonnan, syntyy aina jokin kustannus, joka selvittää markkinan. Jos hyödyke on jotain, minkä voi kantaa mukana, niin joku hordaa ja myy voitolla. Jos myytyä määrää säännöstellään tai jos hyödykettä ei voi myydä eteenpäibn, syntyy jonoja, ja kysyntä tasoittuu jonotushalukkuuden, ei maksuhalukkuuden mukaan. Tehokas tasapaino tietysti olisi olemassa niin, että maksukykyisemmät tarjoaisivat odotushuoneessa muille rahaa, jotta nämä menisivät kotiin, mutta jotenkin ajattelin, että saan pojan yksityiselle lääkärille halvemmalla.

En syytä lääkäreitä tai hoitohenkilökuntaa tästä tilanteesta sinänsä, mutta minusta olisi rehellisempää todeta, että meillä nyt ei palvella verojaan maksavaa keskiluokkaa tai näiden lapsia, vaan jotain ihan muita ihmisryhmiä, eikä pompottaa ja nöyryyttää. Olen sillä tavalla sosiaalisesti rajoittunut, etten aina ymmärrä paikkaani, vaan kuvittelin, että julkinen terveydenhuolto on tarkoitettu kaikille. Näin ei kuitenkaan selvästikään ole.

Kokemukseni tämän sanoisinko sosialistisen järjestelmän piirissä ovat vakuuttaneet minut siitä, että ainakin käytännössä vasemmistolainen käsitys julkisten palveluiden tarkoituksenmukaisesta hoitamisesta on väärä. Uskon, että oikeastaan lähes mikä tahansa muutos nykyiseen järjestelyyn olisi parannus.

19 kommenttia:

Jukka Aakula kirjoitti...

Neuvolajärjestelmä valtiolla minusta toimii aika hyvin. Se toimii ehkä nimenomaan siksi, että se on eriytetty muusta terveydenhuoltotoiminnasta.

Piltti ei kilpaile muiden kanssa resursseista. Työntekijöiden motivaatiotaso lienee korkea. Minusta valtio tai yleishödyllinen yhdistys voi onnistua vallan mainiosti tuottamaan julkishyödykkeitä. Mutta se ei onnistu automaattisesti.

Viittaan Elinor Ostromin tutkimuksiin.

Jukka Aakula kirjoitti...

Todettakoon nyt vielä, että en väitä että terveydenhuoltoa välttämättä kannattaa mallintaa julkishyödykkeenä.

Tiedemies kirjoitti...

Minusta valtio tai yleishödyllinen yhdistys voi onnistua vallan mainiosti tuottamaan julkishyödykkeitä. Mutta se ei onnistu automaattisesti.

En ole tästä eri mieltä. Sensijaan nykyisen perusterveydenhuollon järjestelmän puolustaminen tuolla argumentilla on hirvittävä virhe.

Se, että järjestelmä voitaisiin teoriassa hoitaa, ei tarkoita, että nykyinen toteutus toimii. Se ei edes tarkoita että nykyinen toteutus toimisi edes likipitäen niin hyvin kuin täysin yksityinen.

En "vastusta" julkista sairaanhoitoa tai perusterveydenhoitoa, vaan vastustan nykyistä toteutusta siitä. En väitä, että yksityistäminen automaattisesti tuottaisi paremman tuloksen, mutta uskon, että vaiheittainen yksityistäminen nykyisestä parantaisi likipitäen kaikkien asemaa.

Sensijaan ns. vasemmisto tuntuu uskovan, että on parempi hoitaa huonosti ja ideologisesti oikein, kuin vähän paremmin ja ideologisesti väärin.

Jukka Aakula kirjoitti...

Sensijaan nykyisen perusterveydenhuollon järjestelmän puolustaminen tuolla argumentilla on hirvittävä virhe.

En puolustakaan sitä tuolla argumentilla.

En tiedä miten asia pitäisi ratkaista. Luulen että sama ongelma on monissa muissakin valtion palveluissa. Saatu hyöty verrattuna panokseen lienee laskeva.

Osin tämä johtunee passiiviväestön määrän kasvusta - osin ihan muista syistä.

Tiedemies kirjoitti...

Yksi ongelma palveluissa on, että ne ovat jo luonteensa vuoksi työvoimaintensiivisiä. Työvoimaintensiivisyys tarkoittaa sitä, että kun talous ja reaalipalkat kasvavat, so, kun kansakunta vaurastuu, yhä suurempi osa reaalituloista menee näihin palveluihin.

Tämä taas tarkoittaa, että jos ne on rahoitettu veroin, niin verot aina vaan nousevat. Tämä ei ole minusta kovin hyvä idea.

Subventoiminen voi sensijaan olla järkevää ja kestävällä pohjalla.

Gretel kirjoitti...

Meidän ennen syntymää hankituissa lapsivakuutuksissa ei ole ainakaan mitään rajaa korvatulehdusten korvaamiselle. Käyntejä oli kolmivuotiaaksi mennessä useita kymmeniä, putkituksiakin kaksi (joihin muuten pääsi heti seuraavana päivänä).

Myönnän, olen ylikäyttänyt yksityisiä palveluja. Jos vakuutusta ei olisi ollut, olisimme menneet lääkäriin keskimäärin 30 tuntia myöhemmin. Julkisella puolella ei myöskään hyväksytä antibioottien välttämiseksi tehtävää korvien tarkastusta 24 tunnin välein.

Kuriositeettina, Helsingin yksityinen äitiysneuvola on nimeltään "Äitiys- ja isyysneuvola".

Mikko kirjoitti...

Luuletko, että terveydenhuollon laadussa on tapahtunut jotain muutoksia esim. viimeisen 20 vuoden aikana?

Panu kirjoitti...

Aika laajalti tuntuu levinneen käsitys, että valtiovalainministeriön sailas mies on juustohöyläilyllään höylännyt pois perustason sairaanhuoltohenkilöstöä, mutta jättäneen koko yliesierikoisvaravaurioraivausvuorovarausratkaisupäälliköistä ja muista joutavista paperinpyörittelijöistä koostuvat hallintorakenteet pystyyn kokonaisuudessaan.

Tiedemies kirjoitti...

Minulla on henkilökohtainen kokemus, joka ei perustu dataan - joka voi siten olla pahastikin vinoutunut - että palvelun laatu on 20 vuoden aikana heikentynyt siten, että terveyskeskuksessa ei kyetä hoitamaan aivan perustavanlaatuisia tehtäviä edes välttävästi.

Kuolleisuus on todennäköisesti vähentynyt, kun tekniikan kehityksen myötä erikoissairaanhoito on parantunut. Sensijaan asiakkaiden subjektiivinen kokemus palvelun laadusta on laskenut voimakkaasti.

Syynä voi tietenkin olla sellainen harha, että lasten syntymän myötä olen joutunut käyttämään palveluita eri lähtökohdista. Opiskeluaikana olin YTHS:n asiakkaana ja työterveys on yksityisellä, joten olen joutunut vain pari kertaa käymään julkisella puolella omien vaivojeni vuoksi ja silloinkin kyseessä on ollut akuutti urheilu- tms. vamma.

En tiedä, onko ennen ollut niin, että lasta on ollut mahdoton saada terveyskeskuslääkärille ilmiselvän korvatulehduksen vuoksi, mutta tällä hetkellä tilanne todella näyttää olevan sellainen.

Lisäksi vuosi sitten vanhempaa poikaa ei päästetty lääkärille vaikka tällä oli ilmiselvä tulirokko. Kaiken kukkuraksi hoitaja väitti ettei tulirokko uusiudu, väite, joka on aivan täysin järjetön, vaarallinen, ja väärä.

Teemu kirjoitti...

Tuottavalla taholla ja asiakkaalla on eri käsitys siitä mitä palvelu on. Tuottavan tahon mielestä se on sitä että hoidetaan ihmiset terveiksi, ja toiminnan tehokkuus määrittyy sen kautta miten tämä toteutuu. Kutsutaan tätä hoitokeskeiseksi palveluksi. Asiakas, varsinkin huolestuneet lasten vanhemmat, eivät kuitenkaan halua vain että lääkäri hoitaa lapsen terveeksi, vaan että lääkäri myös kertoo että lapsi on terve ja muutenkin välittää terveystietoa sekä tekee sielunhoitoa. Tätä voisi kutsua asiakaspalveluksi.

Ihmiset noin keskimäärin ovat valmiita vaikka maksamaan lisää veroja jotta saisivat asiakaspalvelua, mutta kun terveystaloudellisesti tämä ei ole perusteltua niin näin ei tehdä. Päättäjien näkökulmasta terveydenhoito on loputon rahareikä, ihan sama kuinka paljon laittaa rahaa niin se ei riitä, koska asiakaspalvelua voi aina parantaa.

Yleensä hoidot on semmoista minkä julkinen sektori hoitaa tehokkaasti, asiakaspalvelu on yksilöllisempää ja luultavasti laatu on parempaa yksityisenä palveluna. Käytännössä raja kulkee jossain vastaanoton ja sairaalan välillä.

Eli joo, voisi yksityistää, tai sitten vaan laittaa ranskalaisittain rutkasti lisää rahaa julkiseen terveydenhuoltoon. Ranskassa kuluu pari prosenttia BKT:stä enemmän terveydenhoitoon, eli nelisen miljardia lisää tavalla tai toisella, yksityislääkärien laajentumisen kustannus kansantaloudelle on ainakin samaa luokkaa.

Tiedemies kirjoitti...

Teemu, ongelma ei ole pelkässä asiakaspalvelussa. Terveyskeskus ei pystynyt hoitamaan tulirokosta kärsinyttä lasta, koska lääkäri ei koskaan nähnyt lasta. Kun vein lapsen yksityiselle lääkärille, tämä näki oikean diagnoosin välittömästi.

Kun pelkäsin sairauden uusineen - mistä siis yksityinen lääkäri varoitti - ei poikaa näytetty lääkärille ja perusteluna oli hoitajan väite, ettei tulirokko uusiudu.

http://en.wikipedia.org/wiki/Scarlet_fever

Onneksi se ei ollut uusiutunut.

Kyse ei siis ollut vain huonosta asiakaspalvelusta, vaan siitä, että aivan tavallinen lastentauti, joka ilman asianmukaista hoitoa voi johtaa vakaviin komplikaatioihin, jäi hoitamatta. Tulirokko ei ole mikään leikin asia, vaikka se usein onkin harmiton.

Nuorempi poika sairastui vesirokon myötä ihotulokseen ja sai sepsiksen. Onneksi sen sentään ottivat vakavasti - lopulta - ja poika selvisi pelkillä elinikäisillä arvilla.

Teemu kirjoitti...

Hyvä että sait pojalle hoitoa, ei ollut tarkoitus vihjailla sinun olevan luulotautinen. Pyrin vain selittämään mistä se aliresurssointi noin yleensä johtuu.

Tiedemies kirjoitti...

En epäillytkään, että olisit vihjannut. En yhtään epäile, etteikö iso osa subjektiivisesta laadun laskusta selity mainitulla näkemyserolla. Oma käsitykseni kuitenkin on, että ainakin riskejä otetaan nykyisin hanakammin.

Mikko kirjoitti...

Jos ajatellaan, että suhteellisesti terveydenhuollosta on säästetty vaikka käytännössä siihen on pistetty enemmän rahaa, eli lyhytnäköisellä säästämisellä on kasvatettu kustannuksia. Tämän voi päätellä esimerkiksi siitä, miten yksityisten terveysfirmojen johtajien tulot ovat nousseet räjähdysmäisesti joka näkyy palkkalistoilla. Paljon muitakin merkkejä on, jos ei halua ideologisista syistä kieltää niitä.

Käytännössä siis alun perin toimiva järjestelmä on pilattu de facto yksityistämällä sitä. En ymmärrä, miten ongelma korjaantuu sillä, että lisätään sitä joka on tuottanut ongelman.

Minä en siis mitenkään puolustele nykyistä järjestelmää, se on nykyisellään huonossa jamassa ja jotain tarvitsee tehdä. Mutta se on älyttömän lyhytnäköistä ja typerää kuvitella, että jos samat roistot saavat jatkaa yhteisten varojen ryöväämista, sen seurauksena palvelut eivät jatkaisi huonontumista samalla kun niiden hinnat nousevat.

Kuten usein, ongelmaan ei kannata tarjota sitä ensimmäistä emotionaalista yliyksinkertaistettua ratkaisua, jota yksityistäminen selvästi on.

Minusta on käsittämätöntä, että ihmiset oikein väkisin kerjäävät vielä enemmän turpaansa niiltä joilta on jo saatu turpaan henkihieveriin.

Tiedemies kirjoitti...

Käytännössä siis alun perin toimiva järjestelmä on pilattu de facto yksityistämällä sitä. En ymmärrä, miten ongelma korjaantuu sillä, että lisätään sitä joka on tuottanut ongelman.

Tämä tulkinta on vasemmistoideologinen ja mielestäni ihan normaalin taloustieteen vastainen. On ihan sama, minkälaista taloustiedettä tässä tarkoitetaan, yksinkertainen kysynnän ja tarjonnan pyrkimys tasoittua hintamekanismin kautta selittää muutoksen.

Yksityisten terveyspalveluiden tuottama voitto on kasvanut, koska julkisten laatu on heikentynyt ja koska kaikkein maksukykyisimmät asiakkaat ovat siirtyneet yksityiselle puolelle. Tavallaan siis tulkinta, että on yksityistetty on totta. Mutta vika on siinä, että järjestelmää on yksityistetty niin, että ne, jotka ovat valmiita maksamaan eniten ja jotka ovat samanaikaisesti halvimmat hoitaa, ovat siirtyneet yksityisen asiakkaiksi.

Kustannuksia on onnistuttu karsimaan hyvin vähän vähentämällä asiakkaiden tyytyväisyttä paljon. Ne, jotka on karkoitettu, eivät kaipaa kalliita hoitoja, vaan kohtuullista palvelua. He ovat myös valmiita siitä palvelusta maksamaan.

Se, mikä on kallista on erikoissairaanhoito, siis sellainen, jossa tarvitaan muutakin kuin lämmintä kättä ja aspiriinia. Tällä hetkellä perussairaanhoito ei tee oikeastaan mitään muuta kuin toimii kohtuullisen jäykkänä - ja epätarkoituksenmukaisena - tulppana pääsylle erikoissairaanhoidon piiriin. Terveyskeskuksissa ollaan haluttomia selvittämään, mikä potilasta vaivaa, koska sellaisesta sataa mitä ilmeisimmin paskaa niskaan.

Aivan lähipiirissäni on tapaus, jossa voimakkaat kivut ja raajojen toimintahäiriöt jatkuivat pitkään ja omalääkärin ainoa reaktio oli suositella fysioterapiaa ja määrätä lihasrelaksantteja. Vasta kun liikuntakyky ja tunto raajoista oli mennyt äkillisesti, ja potilas kiikutettiin ensiapuun, löydettiin selkärangasta kasvain Tällä hetkellä ei ole tietoa, palautuuko liikuntakyky koskaan ja eliniänodotekin on epävarma.

Mikko kirjoitti...

Tiedemies: Käytät kunnon oikeistolaisen tapaan lopussa emotionaalista pelotteluanekdoottia. Kun ihmiset pelkäävät että heille käy samoin, he tekevät suurin piirtein mitä tahansa mitä oikeistolainen haluaa.

Argumenttini ei ole vasemmistoideologian mukainen. Vasemmistoideologit eivät kokemukseni mukaan kykene ajattelemaan, ja jos kykenevät, eivät yleensä näin monimutkaisesti. Se, että johtopäätös on ideologian mukainen on sattumaa. On ad hominem antaa ymmärtää, että argumentti on väärä jos se vastaa jotain ideologiaa.

Tietenkin voitot ovat osittain seurausta siitä että ihmiset ovat siirtyneet käyttämään kaupallisia palveluita. Mutta mikä saa ihmisen käyttämään kaupallisia palveluita jos saisi saman palvelun ilmaiseksi? Huono laatu

Ja laatu on sinunkin mielestäsi heikentynyt oikeistolaisen politiikan aikana (Lipponen on selvästi oikeistolainen). Se on täysin suoraa seurausta säästöistä. Tuhoaminen on siinä mielessä epäsymmetristä rakentamiseen, että jos terveydenhuolto ajetaan säästöillä alas, sitä ei saada enää pystyyn samalla tai edes suuremmalla määrällä rahaa.

Yksityistämisen täysin väistämätön kääntöpuoli on yleisten palveluiden laadun heikentyminen. Se on yksityistämisenmääritelmä.

Lisäksi jätit kunnon oikeistoideologin tavoin näppärästi pois en tosiseikan, että vielä suurempi osa terveydenhuollon alan firmojen tulosten kasvusta johtuu nimenomaan ulkoistuksesta ja konsultoinnista. Juuri keikkalääkäreitä välittävien yritysten tulokset ovat räjähtäneet.

Noniin, voidaanko jättää nämä retoriset keinot vähemmälle ja keskittyä asiaan?

Tiedemies kirjoitti...

Ja laatu on sinunkin mielestäsi heikentynyt oikeistolaisen politiikan aikana (Lipponen on selvästi oikeistolainen). Se on täysin suoraa seurausta säästöistä.

En ole eri mieltä. Olen sitä mieltä, että järjestelmä on ajettu jamaan, jossa se olisi todennäköisesti parempi ajaa kokonaan alas kuin yrittää jarruttaa sen degeneroitumista.

Tuhoaminen on siinä mielessä epäsymmetristä rakentamiseen, että jos terveydenhuolto ajetaan säästöillä alas, sitä ei saada enää pystyyn samalla tai edes suuremmalla määrällä rahaa.

En ole tästäkään eri mieltä. Olen vain sitä mieltä, että piste, jossa rahaa palaa kiihtyvällä tahdilla ja palvelut silti heikkenevät, on ohitettu jo aikaa sitten.

En kannattaisi yksityistämistä, jos järjestelmä toimisi, koska olen tämän suhteen pragmatisti, en idealisti.

Lisäksi jätit kunnon oikeistoideologin tavoin näppärästi pois en tosiseikan, että vielä suurempi osa terveydenhuollon alan firmojen tulosten kasvusta johtuu nimenomaan ulkoistuksesta ja konsultoinnista.

Onko se todella tosiseikka? Vaikka se olisi tosiseikka, onko näyttöä siitä, että ulkoistaminen on vähentänyt palvelun laatua? Tai että se on tullut kalliimaksi kuin kunnallinen hoito?

Itse olen kokenut ainakin laadun päinvastoin. Olemme olleet ulkoistetun terveydenhuollon piirissa kaksi kertaa. Kummallakin kerralla siirtyminen yksityiselle puolelle - vaikka sitten kunnan maksamana - on tuottanut paljon paremman palvelun ja lisäksi lopputulema on ollut muutenkin toivottu.

Keikkalääkäreitä välittävät firmat tekevät hillittömiä voittoja, se on toki totta, mutta tällä ei ole mitään tekemistä "yksityistämisen" kanssa. Monet kunnat eivät yksinkertaisest pysty palkkaamaan lääkäreitä, koska lääkärit eivät halua muuttaa näihin kuntiin.

Kunnallisen terveyskeskuslääkärin status on alentunut, eikä hän ole enää mikään yhteisön arvostettu ja juhlittu tukipilari. Tähän murrokseen ei politiikka ole vaikuttanut, vaan kyse on siitä, että ihmisllä on nykyään enemmän informaatiota ja lääkärin asiantuntijuuteen ja auktoriteettiin suhtaudutaan eri tavalla. Lipponen ei sitä ole saanut aikaan, vaan internet.

Esimerkkini ei ollut tarkoitus olla pelottelua, vaan sen oli tarkoitus rehellisesti demonstroida niitä psykologisia syitä, joita minulla on suhtautua hyvin nuivasti terveyskeskuksiin ja niiden tarjoamaan "hoitoon". Se ei ole argumentti, vaan yritys tuoda motiivini läpinäkyviksi.

En yritä tuolla vedota tunteisiin, kuten en myöskään lapsistani kertovilla tapauksilla. Olen pettynyt ja vihainen, ja se vaikuttaa näkemyksiini. Teen tämän tiettäväksi, jotta ymmärtäisitte, että argumenttini voivat olla siksi heikkoja.

Mikko kirjoitti...

Emme siis ilmeisesti ole kovin kaukana näkemyksiemme osalta.

Minä vain käytän termiä "yksityistäminen" koko siitä prosessista, jossa leikataan julkisia terveydenhuoltomenoja perustellen sitä joko tehokkuuden lisäämisellä, sillä ettei ole varaa tai puhtaasti ideologisilla syillä. Sen seurauksena palvelu heikkenee niin paljon, että usein kannattavimmat asiakkaat siirtyvät ensimmäisenä yksityisille ja romahdus vain kiihtyy. Koska kuluja leikataan, kulut kasvavat koska todellisuudessa lakisääteisiä velvollisuuksia ei pystytä hoitamaan merkittävästi halvemmalla, ja lyhytnäköiset leikkaukset vain kasvattavat menoja pidemmällä tähtäimellä.

Sinä käytät sitä ilmeisesti vain teknisenä terminä koskettamaan sitä vaihetta kun konkreettisesti tehdään yhteinen demokraattinen päätös yksityistää joku toiminto. Sellaista ei tietenkään tapahdu koskaan, koska päätöksiä ei tehdä demokraattisesti. Ensin ajetaan palvelut huonoon kuntoon, sen jälkeen yksityistäminen on vain tekninen detalji koska vaihtoehtoja ei enää ole.

Mutta se, että irroittaa yksityistämisestä vain parhaat puolet, poimii rusinat pullasta, on vain retoriikkaa, koska sillä on aina muitakin kerrannaisvaikutuksia.

Mutta pragmaattisella tasolla olemme täysin eri linjoilla, joten olisi ehkä hyödyllistä, jos mahdollista, yrittää tutkia kuinka paljon eri näkökulmissa on totta.

Minusta vaan on lähtökohtaisesti kummallinen ajatus, että automaattisesti jotenkin siitä että tehdään lisää sitä mikä on saanut tuhoa aikaan, että asiat jotenkin paranisivat. Ei se välttämättä mene niin, se voi mennä päin vastoinkin, ja on jotenkin absurdia olettaa että tulokset vaihtuvat jos jatkaa saman tekemistä kuin ennenkin. Joku viisas joskus totesi sen olevan jopa hulluuden määritelmä. Kustannukset voivat vieläkin kohota kun terveydenhuoltoa ajetaan enemmän alas jne.

Tiedemies kirjoitti...

Minusta vaan on lähtökohtaisesti kummallinen ajatus, että automaattisesti jotenkin siitä että tehdään lisää sitä mikä on saanut tuhoa aikaan, että asiat jotenkin paranisivat.

En väitä, että automaattisesti, enkä väitä, että tehdään "lisää sitä", mikä on saanut tuhoa aikaan.

Se, mikä mielestäni on saanut tuhoa aikaan, on ollut se, että yhtäältä vaatimukset ja toisaalta allokoidut resurssit ovat olleet ristiriitaisia, so. on synnytetty "gäppi" spesifikaation ja toteutuksen välille.

Meidän eromme on siinä, pitääkö tätä muuttaa antamalla toteutukseen lisää rahaa, kuten sinä ehdotat, vai muuttamalla spesifikaatiota, kuten minä ehdotan.

Ehdotan spesifikaation muuttamista, koska rahaa ei ole tulossa mistään. En tarkoita tässä nyt mitään "väistämättömyyden retoriikkaa", joka minuakin tympii ns. oikeistolaisessa tai "uusliberalistisessa" diskurssissa. Vaikka olenkin samaa mieltä, niin esitetty retoriikka on huonoa.

Teknologian kehitys muuttaa niitä tekijöitä, jotka muodostavat tuottavuuden kansantaloudessa. Korkeakoulutus voi lisätä ulkopuolelta tulevia investointeja suomalaisiin työpaikkoihin vain, jos suomalaiset korkeakoulutetut tekevät työtä laatuun nähden muita hieman halvemmalla. Vastaavasti kotimaiset investoinnit suuntautuvat sinne, missä ne tuottavat parhaiten.

Tähän voidaan puuttua vain vasemmistolaisemmalla ja protektionistisemmalla politiikalla. Minulla ei ole juuri mitään sinänsä ideologisia mielipiteitä asiasta, mutta en näe sitä silti mitenkään käytännössä mahdollisena, so. mikä tahansa yritys toteuttaa sellaista politiikkaa melkein varmasti vain köyhdyttäisi suurinta osaa suomalaisista. Ja he eivät halua sitä.

Joka tapauksessa, tämä johtaa tiettyihin, aika tiukkoihin reunaehtoihin sille, minkälaista politiikkaa valtiotasolla voidaan harjoittaa ilman, että työttömyys tms. lisääntyy merkittävästi. Esimerkiksi verokertymää on vaikeaa kasvattaa nykyisestä edes korottamalla veroja. (En väitä että se on mahdotonta, mutta en usko että se on tarkoituksenmukaista edes vaikka se olisi mahdollista)

Terveydenhuollon kannalta tämä tarkoittaa sitä, että on epätodennäköistä, että mistään saataisiin sellaista määrää rahaa, että julkisen terveydenhuollon nykyiset tehtävät saataisiin tyydyttävästi täytettyä.

Siksi olisi parempi miettiä tehtävien jakamista suunnitellusti yksityisen ja julkisen puolen välillä. Nykyisinhän sitä pidättelee poliittinen "keskustelu" ts. sen puute, kun kaikki vain hokevat mantroja hyvinvoinnista. Ja prosessi etenee pakon sanelemana kun vyö kiristyy.

Uskoisin, että jos kunnan velvoitteita hoitaa perusterveydenhuoltoa löysennettäisiin ja valinnanvaraa lisättäisiin, esimerkiksi palveluseteleiden tms. muodossa, päästäisiin melkein varmasti halvemmalla. Ihmiset käyttäisivät ehkä enemmän omaa rahaansa palvelutason parantamiseen, mutta toisaalta siitä paremmasta palvelusta ainakin osan maksaisivat ne, jotka sitä kaipaavat.

Minusta on sinänsä hassua, että tämä nähdään "oikeistolaiseksi" ideologiseksi tarkasteluksi.