tiistai 8. syyskuuta 2009

avaus.

Opetuskausi alkaa osaltani taas tänään. Tiedossa on turhautuneisuutta ja pään pudistelua aivan uudessa mittakaavassa, sillä tutkintouudistuksen viimeiset väreet kuolevat ensi keväänä ja vanha tutkintorakenne lakkaa lopultakin olemasta. Tämä tarkoittaa, että useita kymmeniä "vanhempia tieteenharjoittajia" on tulossa kinuamaan erityiskohtelua, perusteenaan se, että he maksavat veronsa kiltisti.

Olen tarpeettoman ilkeä. Tosiasiassa opiskelijoista valtaenemmistö tekee työnsä asiallisesti. Jakauma on kuitenkin erittäin vino. Tavanomaisissa potenssijakaumissa pätee Pareton laki, jolloin odottaisi, että 20 prosenttia ongelmatapauksista vie 80 prosenttia ajasta. Tosiasiallinen jakauma on vielä epätasaisempi, sillä jos luennot ja harjoitukset jätetään huomiotta, noin viisi prosenttia tapauksista vie käytännössä kaiken muun ajan.

Arvosanojen ja erityisesti tenttipisteiden kohdalla jakauma on tyypillisesti ollut tavallisen potenssijakauman näköinen. 20-80- periaate ei sentään toteudu siellä. (top 20 prosenttia ei sentään kerää 80 prosenttia kaikista pisteistä...)

1 kommentti:

Juha Kettunen kirjoitti...

No meillä päin kuvaamasi ongelmat johtuvat uskomattoman typerästi laadituista opetussuunnitelmista ja tutkintorakenteista. Poikkeuksia ja mihinkään kirjaamattomia erikoissääntöjä... Täysin tarpeetonta rinnakkaisuutta ja monimutkaisuutta... Sekä tietysti epäyhteensopivuutta. Luulisi, että rationaalisella ja kovalla tieteenalalla osattaisiin suunnitella tutkintorakenteet ja opintojaksot jotenkin järkevästi. No ei todellakaan.

Uusi tutkintorakenne helpotti tilannetta... väliaikaisesti. Samalla tavalla ovat siihenkin ryhtyneet nysväämään monimutkaisuutta. Kaiken lisäksi vanhan tutkintorakenteen kanssa rimpuilevat opiskelijat eivät lopu koskaan. Huvittavinta on, että tutkintorakenteen suunnittelijat eivät koskaan itsekään muista, mikä opintojakso millekin tasolle käy.