keskiviikko 14. tammikuuta 2009

Ydinvoima rauhan vain on renki.

Fennovoima hakee ydinvoimalalupaa. TVO haki lupaa jo aiemmin.

Miksi rakennusalan elvyttämiseen tarvittaisiin julkista rahaa? Fennovoima haluaa rakentaa ydinvoimalan ja tarvitsee siihen kuitenkin paljon työvoimaa. Eikö tämä ole juuri sellaista elvytystä, jota tarvitaan. Olen monta kertaa sanonut kannattavani vihreitä. Pysyn tässä kannassani edelleen, mutta kritisoin puolueen linjaa etenkin ydinvoiman suhteen. Se on väärä, ydinvoimaa pitää suosia, eikä roikkua jarrukahvassa. Ainoastaan rakentamalla uusia ja uudentyyppisiä reaktoreita, syntyy osaamista, jota voi myöhemmin hyödyntää.

13 kommenttia:

Mikko kirjoitti...

Ainoastaan rakentamalla uusia ja uudentyyppisiä reaktoreita, syntyy osaamista, jota voi myöhemmin hyödyttää.

Hauska freudilainen.

Antti Tarvainen kirjoitti...

Miten suhtaudut tähän raporttiin?

http://www.ecogeek.org/content/view/2431/83/

Welba kirjoitti...

Ydinvoimaloiden rakentaminen varmasti olisi taloutta elvyttävää toimintaa ja toisi mukanaan halvempaa sähköä.

Mutta mielestäni suurin ongelma asiassa on, että ydinvoima ei millään muotoa ole kestävän kehityksen mukaista. Nykyinen sukupolvi ottaa hyödyn uraanista, mutta tulevat sukupolvet saavat radioaktiiviset jätteet itselleen hoidettavaksi.

Kun Suomi voi hyvin tulla toimeen ilmankin, miksi pitäisi ottaa riskiä ydinvoiman turvallisuuden suhteen?

Tiedemies kirjoitti...

Ecogeekin artikkeli ei otsikkoa lukuunottamatta aukea, joten en sitä voi tähän hätään kommentoida. En epäile yhtään, etteikö sellaiseen lopputulokseen sopivilla arvioinneilla päästäisi, että uusiutuvat energianlähteet olisivat todella halvempia kuin ydinvoima.

Täytyisi lukea, miten raportissa on otettu huomioon erilaiset kustannukset. Esimerkiksi tuulivoiman kohdalla tehdään joskus vähän hurjia laskuja sen suhteen, millaista sähköä ja miten paljon sieltä saadaan. (minulla ei ole mitään tuulivoimaa vastaan, päinvastoin)

Nykyinen sukupolvi ottaa hyödyn uraanista, mutta tulevat sukupolvet saavat radioaktiiviset jätteet itselleen hoidettavaksi.

Jo nyt on olemassa teknologiaa, jolla (tavanomaisten reaktorien) käytetystä polttoaineesta saadaan vielä paljon energiaa. Aikanaan tämä teknologia kehittyy tehokkaammaksi ja halvemmaksi, ja tulevat sukupolvet voivat hyödyntää käytetyn polttoaineen.

Sen vaarallisuus on tietenkin yksi aspekti, se on melko myrkyllistä ja säiteleekin melko paljon, mutta vaarallisia asioita ja vaarallisia aineita on muuallakin. Näiden asioiden kanssa pitää olla huolellinen ja rauhallinen.

Ydinvoiman riskit ovat käsitykseni mukaan merkittävästi alhaisemmat kuin yleisesti luullaan. Jopa ydinvoiman kannattajat tietääkseni usein yliarvioivat riskejä. Tämä on tietysti ihan hyvä juttu, koska silloin varaudutaan pahimpiinkin skenaarioihin huolellisesti.

En väitä, etteikö esimerkiksi vakuuttamisessa olisi paljon parantamisenvaraa. Nythän valtio, siis käytännössä veronmaksajat, joutuu kantamaan ison osan ydinvoiman riskeistä, kun yksityiset eivät niitä vastaan vakuuta. Tämä ongelma ei ole ratkeamaton ja lisäksi on olemassa erilaisia tapoja ehdollistaa lupia niin, että todelliset kustannukset lankeavat voimaloiden omistajille.

Kun Suomi voi hyvin tulla toimeen ilmankin, miksi pitäisi ottaa riskiä ydinvoiman turvallisuuden suhteen?

Noinko tulee?

Mikko kirjoitti...

Ydinvoiman suurin ongelma lienee, että projektit ovat niin jättimäisiä että kaikenlaisilla niitä koskevilla hintalaskelmilla voi pyyhkiä persettään. Kuten nyt tämän nykyisen rakennusprojektin suhteen on jo käynyt. Lisäksi ydinvoiman rakentamiseen liittyviä organisaatioita on käsittääkseni Ranskassa tuomittu myös korruptiosta. Korruptio häiritsee kilpailua eli aiheuttaa massiivista tehottomuutta.

Ymmärrän kyllä että insinöörillä ei seiso jos ei saa sängyssä unelmoida valtavista projekteista, mutta tulevaisuuden teknologiaa ovat erilaiset hajautetut pienen mittakaavan sähköntuotannon ratkaisut. Tietotekniikasta voi oppia sen, että jos haluaa systeemistä robustin, pitää varoa että ei rakenna mitään yksittäisten komponettien varaan. Muuten joutuu myös erilaiselle kiristykselle alttiiksi, kuten nyt Ukraina ja Eurooppa ovat joutuneet kaasun suhteen.

Se, että poliitikot nimenomaan haluavat rakentaa riskialttiita, keskitettyjä ja markkinoiden toimintaa haittaavia ratkaisuja tarkoittaa vain sitä, että he hyötyvät siitä jotenkin.

Tiedemies kirjoitti...

Se, että poliitikot nimenomaan haluavat rakentaa riskialttiita, keskitettyjä ja markkinoiden toimintaa haittaavia ratkaisuja tarkoittaa vain sitä, että he hyötyvät siitä jotenkin.

Jos nyt palattaisiin todellisuuteen.

Ydinvoimaa halutaan rakentaa, koska se uskotaan kannattavaksi. Siis ne tahot, jotka joutuvat rakentamiskustannukset maksamaan, haluavat sitä rakentaa.

Ydinvoima on toki "keskitetty" koska siinä on massiivinen skaalaetu, joskaan en ole vakuuttunut, etteikö tämä skaalaetu ole keinotekoisesti luotu. Siis koska pikkufirmalla tms. ei olisi mitään toivoa saada lupaa rakentaa pientä ydinvoimalaa, ei tällaisia pienen mittakaavan ratkaisuja markkinoille ole tullut.

Se on totta, että poliitikot haluavat haitata markkinoiden toimintaa. Samoin markkinoiden toimintaa haluavat haitata isot yritykset, joita kilpailu haittaisi enemmän kuin sääntely. Tässä ei ole mitään uutta, ja tämä on "suomalainen tapa" hoitaa asioita.

Uraania on kaikkialla, Suomessakin, ihan riittävästi. Sitä vaan ei saa kaivaa.

Tämä insinöörin pippelinvenytys on typerin argumentti - tai siis eihän se argumentti ole - mitä olen vähään aikaan kuullut.

Ehkä siksi, että tietenkin se on osaksi totta.

Mikko kirjoitti...

Ihailen luottamustasi poliitikkojen vilpittömyyteen. Varmasti Lääkelaitoskin siirretään Kuopioon vain koska se on kaikkein edullisin vaihtoehto. Mitään poliittista syytä asialle ei ole.

Mittakaavaetu tarkoittaa valtavissa yksittäisprojekteissa että jollain on monopoli. Mittakaavaetu on siis valmistajan etu, koska valmistaja voi laskuttaa mitä tahansa koska sunk cost on niin iso ettei perääntyminen ole mahdollista eikä kilpailijoita ole olemassa. Ei pidä sekoittaa valmistajan mittakaavaetua asiakkaan mittakaavaetuun.

Asiakkaalle suuruuden ekonomia ja mittakaavaetu tulee näkyviin siinä, jos pienimuotoista energiantuotantoa aletaan kehittää oikeasti liukuhihnaperiaatteeella. Kun kappalemäärät liikkuvat miljoonissa, ja ydinvoimala saadaan omaan kortteliin, tuotantokustannuksista saadaan oikeasti jonkun verran ilmaa poiskin.

puolimieli kirjoitti...

Varmasti Lääkelaitoskin siirretään Kuopioon vain koska se on kaikkein edullisin vaihtoehto.

Kuka tällaista on väittänyt? Käsittääkseni Lääkelaitoksen siirtäminen on osa hallituksen alueellistamispolitiikkaa, jonka nimenomaisena tarkoituksena on työpaikkojen siirtäminen Helsingistä maakuntiin. Se, tehostaako tämä toimintoja, ei liene ollut päällimmäisenä mielessä päätöstä tehtäessä.

Juho kirjoitti...

"Olen monta kertaa sanonut kannattavani vihreitä. Pysyn tässä kannassani edelleen, mutta kritisoin puolueen linjaa etenkin ydinvoiman suhteen. Se on väärä, ydinvoimaa pitää suosia, eikä roikkua jarrukahvassa."

Itse taas olen ollut äänestämättä heitä enimmäkseen tästä syystä. Muuten äänestäisin, mutta kun eivät ymmärrä sen vihreimmän vaihtoehdon päälle. Ihme porukkaa.

Tiedemies kirjoitti...

Ihailen luottamustasi poliitikkojen vilpittömyyteen.

En ymmärrä; millä tavalla ilmaisin luottamusta poliitikkoihin? Minä uskon, että poliitikot toimivat omien intressiensä mukaan ja niistä yleensä suurimmat liittyvät uudelleenvalituksi tulemiseen, arvovaltaan ja muuhun tärkeilyyn.

Ydinvoimalahankkeet eivät kauheasti tarjoa mitään näistä, tosin kansalaiset suhtautuvat aika ambivalentisti ydinvoimaan. Ja siksi ydinvoimalalupia ei kauheasti myönnetä.

Mittakaavaetu tarkoittaa valtavissa yksittäisprojekteissa että jollain on monopoli.

Niin tarkoittaa. Ydinvoimalan tuottaman sähkön rajakustannukset ovat aika matalat (uraani on toki kallistunut) ja siksi ydinvoimaa myydään hyvällä katteella. Pääomakustannukset ovat toisaalta aika suuret, joten katteen pitää olla tosi kova, että siihen ryhdytään. Isoissa reaktoreissa näyttäisi olevan suhteessa parhaat katteet.

Tämä johtuu toki suurelta osin sääntelystä siten, että kun todennäköisyys saada edes yksi lupa on aika laiha, niin sitä lupaa kannattaa hakea niin isolle reaktorille kuin mahdollista. En väitä, että tämä ei olisi ongelma.

Tällä hetkellä kysymys on vain siitä, kumpi on parempi: Ei rakenneta ollenkaan vai rakennetaanko yksi tai korkeintaan ehkä kaksi reaktoria.

Jälkimmäinen ei ole tietenkään kauhean hyvä juttu, mutta minusta parempi kuin se, ettei rakenneta ollenkaan. Sen huonoin puoli on mielestäni aggressiivisestä rent-seekingistä palkitseminen.

rebyk kirjoitti...

Näin hyvin Suomi tulee toimeen ilman ydinvoimaa. Tätä kirjoittaessa Venäjältä tuleva teho on 1391 MW. Se on enemmän kuin Loviisan molempien reaktoreiden nettosähköteho yhteensä (lähde: Wikipedia). Kaikki arvaavat, millä tuo sähkö tuotetaan.

Oliko "meidän oma ydinvoima on meille turvallisempaa kuin Venäjän ydinvoima"-argumenttiin jokin vakiovastaus? Jos voimala on meidän rajojemme sisäpuolella, me päätämme sen turvallisuuden tasosta.

Entä onko energiaomavaraisuus muuten huono tavoite?

Teemu kirjoitti...

"Tätä kirjoittaessa Venäjältä tuleva teho on 1391 MW."

Noin 543. kerran, tämä ratkeaa ydinvoimalalla sitten kun löytyy reaktorikummi joka rahoittaa voimalan joka on vain kuukauden kaksi vuodessa käytössä... Jos meillä olisi ympärivuotinen sähkövaje niin asia olisi eri, mutta kun meillä on piikkikuorman kanssa ongelmia. Ainoa realistinen vaihtoehto niiden hoitamiseen on polttaa jotain, se että näin ei tehdä vaan tuodaan Venäjältä saattaa johtua osittain päästökaupasta.

Mutta muuten aiheesta, ottamatta sen kummemmin kantaa uuteen ydinvoimalaan sinänsä, elvytykseen se ei ehdi. Ajatus että voimalat ovat suuria siksi, että lupa myönnetään per voimala on mielenkiintoinen. Jotenkin tosin kuvittelisin että niissä on muitakin skaalaetuja, isot tuotantoyksiköt jyrää alalla kuin alalla. Myös tietokonepuolella, pienistä konesaleista on käynyt melkoinen kato kun laitteille on vuokrattu halvemmalla tilaa suuremmista.

Tiedemies kirjoitti...

Teemu on kyllä siinä oikeassa, että ydinvoimalan rakentaminen ei alkaisi toden teolla kuin vasta ehkä vuoden parin päästä, vaikka lupa nuijittaisiin läpi nyt.

Siinä mielessä tämä kirjoitus oli vähän epärehellinen.